Miksi puut pelottavat?

On miltei mahdotonta kuvitella viihtyisää asuinympäristöä ilman puita. Talvella lehtipuiden oksat kimaltavat huurteisina ja havupuut ovat upeita lumisine oksineen. Kesällä on virkistävää pysähtyä istumaan turvallisen pihapuun leppeään varjoon. Puut antavat näkösuojaa ja vaimentavat tuulen voimaa. Pihapiirin vanhat, ylväät puut ovat hyväksi ympäristölleen ja niiden toivotaan elävän pitkään – vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja.

Sitten kerran puuskainen ja myrskyisä tuuli tarttuu puuhun ja sen kaikkein vahvin oksa repeytyy irti rungosta ja retkottaa nyt tiellä. Suojaava puu onkin muuttunut huomaamattamme vaaralliseksi. Hyvällä onnella henkilö- tai omaisuusvahinkoa ei sattunut, mutta puu on menettänyt arvonsa ja se pitää poistaa.

Voi yhden kerran, miksi? 

Urbaaneilta puilta puuttuu luonnollinen kilpailu; puut kasvavat vapaasti hyvin suuriksi ja leveiksi. Varsinkin puiden pitkiksi sivuille suuntautuneet oksat voivat repeytyä jopa omasta painostaan. Satoa kantaville hedelmäpuille niin käy miltei vääjäämättä, jos puun kasvua ei ole aikanaan ohjattu leikkauksin.

Puiden epäsuhtaisen kasvun syy voi olla myös juuristossa, joka on kehittynyt olosuhteiden pakosta toispuoleiseksi. On mahdollista, että puuntaimi on istutettu liian syvään, jolloin juuristo kärsii hapen puutteesta ja puun kasvu on vaivaista.

Kun puusta poistetaan liian iso ja paksu oksa, syntyy haava, jota puun oma puolustusmekanismi ei kykene parantamaan. Lahottajasienet iskevät ja puusta tulee arvaamaton turvallisuusriski.

Vanhojen puiden hoito on pääosin turvallisuuden arviointia. Tosin väärin hoidettu, kolhittu ja vaurioitettu nuorikin puu voi olla vaarallinen.

Paras tapa selvittää tämä on teettää kuntokartoitus puunhoidon ammattilaisella, joka arvioi tarvittavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyyden. Muurahaisten ilmaantuminen puun rungolle voi olla merkki lahosta ja kaarnaton kohta oire sienitaudista.

Nuorena vitsa leikattava

Rakenneleikkausten tarkoituksena on poistaa puulta jo nuoruusiässä mahdolliset rakenneviat ja kasvuhäiriöt.

Ensimmäinen kasvua ohjaava leikkaus on hyvä tehdä istutuksesta parin vuoden kuluttua. Heikkojen, helposti repeävien oksaliitosten, kilpalatvojen ja kulkuväylille tulevien isojen sivuoksien muodostuminen voidaan leikkauksilla ennakoida ja välttää. Kun leikkaukset tehdään ajoissa, leikkaushaavoista tulee pieniä ja nopeammin parantuvia. Lahottajille, sienille ja tuholaisille otollista haavapintaa on vähemmän.

Puiden nuoruusiän rakenneleikkaukset kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, jolloin puusta saadaan kaunisrakenteinen, terve ja turvallinen. Nuoret puut tarvitsevat rakennetussa ympäristössä leikkausta kahden- kolmen vuoden välein. Varttuneemmille yli kymmenen vuotiaille puille tehdään hoitoleikkauksia noin viiden vuoden välein puulajista riippuen.

Nuoren puun leikkaukset ovat pieniä ja nopeita, jolloin säästetään myös selvää rahaa. Täysikasvuisenakin nuorena hoidettu puu selviää vähäisillä toimenpiteillä ja sopii sille varattuun tilaan. Puut säilyvät kaupunkiympäristössä kauniina, elinvoimaisina ja kehityskelpoisina aina puuvanhuksiksi asti.

Vanhojen puiden säilyttämiseen tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkään. Vanhat puut lisäävät biologista monimuotoisuutta ja ovat esteettisesti tärkeitä. Puiden elinikää voidaan pidentää jopa kymmenillä vuosilla latvustuennoilla ja latvusta keventävillä leikkauksilla.

Oikeaan aikaan, oikeasta kohdasta – niin puita ei tarvitse pelätä 

Useimmille puille varhaiskevät helmi-, maalis- ja huhtikuu on hyvä leikkaus ajankohta. Puita ei leikata keväällä lehtien puhkeamisen aikaan eikä kiivaimman kasvun aikaan ennen juhannusta. Syysleikkausta puiden tuleentumisen ja lehtienlähdönaikaan tulee pääsääntöisesti välttää. Lehdettömien puiden oksat erottuvat hyvin ja leikkaushaavat paranevat paremmin kuin syksyllä. Nyt on siis oikea aika ryhtyä toimeen puiden ja pensaiden leikkaamiseksi ennen silmujen puhkeamista.

                      Taru Sipilä

                      Anne Hanhiniemi