Tähtien paljous

Entti-kivi

 

Entti-kivi ei olekaan mystinen savipallo, jolla on rautapitoinen kuori. Se ei myöskään ole luonnonkivi. Eikä taivaan kivi, meteoriitti.

Kaiken tämän selvitti Geologian Tutkimuskeskuksen tekemä röntgenfluorenssianalyysi (XRF):

”Koska jokaisella alkuaineella on erilainen energiaspektri, voidaan mittaustuloksesta päätellä, mitä alkuaineita näytteessä on. Lisäksi spektrin komponenttien intensiteeteistä on mahdollista laskea eri alkuaineiden konsentraatiot näytteessä. Nykyisin röntgenfluoresenssianalyysi on rutiininomainen tekniikka tuntemattomien näytteiden analysoinnissa.”

Tulos %: kuparia (Cu) 1,181; titaania (Ti) 0,571; mangaania (Mn) 0,047; zirkonia (Zr) 0,0343; hopeaa (Ag) 0,0180; tinaa (Sn) 0,027; booria (B) 0,0033; alumiinia (Al) 7,713; piitä (Si) 32,877; mutta ei sitten ilmeisesti ollenkaan rautaa.
Entti-kivi on XRF-mittauksen ja tutkijan tulkinnan mukaan kuulamyllyn jauhinkiveksi teollisesti valmistettu korundi (alumiinisilikaatti).

Entti-korundi on minulle paitsi symboli, myös mysteeri: mistä todennäköisesti Kiinassa valmistettu ja vielä pinnaltaan kulumaton myllynkivi on päätynyt tontilleni?

Entä onko tutkimattomassa avaruudessa tyypillisiä tähtiä – ovatko taivaan kivet jo valmiiksi luokiteltu?

saako olla – yes please

Tarjoa ja ota vastaan – mielihyvin.

suklaata

 

 

Henkilökohtainen palvelu vähenee samalla kun itsepalvelun vaatimus rahan, työn ja vaivan säästämiseksi kasvavat; ja kun olet itse toimittanut asiasi onnistuneesti, kone pyytää palautetta palvelukokemuksesta: vastasiko odotuksia?

Tietokoneet, joiden avulla nyt asioimme sujuvasti, olivat neljännesvuosisata sitten uusia, kömpelöitä ja pelottavia. Steve Jobbs ymmärsi, että Apple-tietokoneen käyttäjäkokemuksen tulee olla ylivertainen: helppo, ymmärrettävä, tuotteen muotoilun kauniin tarkoituksenmukainen, palveluketju katkeamaton – tinkimättömällä asenteella.

Mietin näitä, kun tänään maksoin lounaasta kymmenen euroa – saman kuin eilen toisessa paikassa: tänään sain palvelua.

pihasuunnittelu

Vaikka viheralalla tehdään raakaa työtä, se tehdään asiakkaalle. Palvelupolku ensimmäisestä tapaamisesta, suunnitelmasta toteutukseen, on vuorovaikutusta, jonka laadulla on merkitystä.

Kun mieltä lämmittävä, odotukset ylittävä kokemus hyvästä palvelusta on yhä harvinaisempaa, siitä tulee myös arvokkaampaa. Aina hyvä palvelu ei lisää kustannuksia – vain asenne ratkaisee. Samalla tavalla lounaskahvilassa, Lontoon Claridge’s- loistohotellissa ja … omassa työssä.

”Jos haluat olla onnellinen…”

Gerontologi Suvi Fried Ikäinstituutista ja sosiologi Ilka Haarni kirjoittavat ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Turun Sanomien mielipide-sivulla 14.1.2015:

”Ikäinstituutissa ja Suomen Mielenterveysseurassa tekemissämme selvityksissä huomattavan moni iäkäs ihminen piti juuri mielen hyvinvointia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana. Monien mielestä tärkeää oli vastuu omasta hyvinvoinnista ja omien mielen vireyttä ylläpitävien rutiinien noudattaminen.”

Puutarha on jo muinaisessa Kiinassa ollut onnellisuuden lähde – mieli virkistyy luonnon ja kasvun seuraamisesta myös tänään.

Viherala on paitsi rakentamista, myös hyvinvointi- ja onnellisuustaloutta.

Hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävät, helposti saavutettavat tuotteet, odottavat toteuttajaansa.

työmiehen lepo

Kauniin pihan arvo

Hyvin suunniteltu ja kauniisti toteutettu piha on arvokas – sen arvokkuus sisältää estetiikkaa, elämyksiä, harrastusta, hyötyä, olemisen onnea, asunnon ja ympäristön arvonnousua. Hyvin suunniteltu piha on helppohoitoinen olematta silti yksitoikkoinen; pihan arvo kasvaa erityisesti puiden kasvaessa.

Kiinteistövälittäjille jokin aika sitten tehdyn kyselyn mukaan kauniin pihan omaava kohde on haluttava ja siitä saatava hinta ylittää reilusti kymmenellä prosentilla keskiverron.

Kiinteistö vaihtoi omistajaa.

ennen Enttiä

Piha ennen:
Tontti rajoittuu luonnontilaiseen metsään – metsämaa nousee kallioiseksi rinteeksi, josta sateisina kausina vesi tulvii laatoitukselle.

Entti jälkeen

Piha jälkeen:
Metsän ja tontin rajalla on nyt salaoja, joka johtaa vedet kaivoon.
suunnittelu ja toteutus: www.entti.fi

ennen Enttiä 3

Etupiha ennen:
Terassi on uusien asukkaiden tarpeisiin todellakin liian suuri. Sisältä katsottaessa näkymä on epäsuhtainen.

Entti jälkeen 3

Piha jälkeen:
Ikkunanäkymä on sopusoinnussa huoneen sisustuksen kanssa. Asetelman tunnelma muuttuu vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Näkymä on pimeimpään aikaan iltaisin valaistu.
Suunnittelu ja toteutus www.entti.fi

Kivi siniseltä planeetalta

Entti-kivi ei ole Venuksesta, Marsista tai Jupiterista – se on kotoisin Tellus- nimiseltä planeetalta, juurikin Raision kohdalta.
Alustava Geologisen tutkimuslaitoksen analyysi on, ettei se ole kivi lainkaan: ’Sisäpuoli on savea ja ulkokuori on polttoprosessissa syntynyt. Näytteen kuoressa on mittauksen mukaan ainakin rautaa. Meteoriittiin ominaisuudet eivät valitettavasti sovi.’

Näytettä tutkitaan vielä tarkemmin ja saan sen takaisin aikanaan analyysin kera.

Pikku prinssi tähdeltä Asteroidi B 612

Antoine de Saint-Exupéryn teos vuodelta 1943 on klassikko täynnä merkityksiä –
”Luulin omistavani ainutlaatuisen kukan, eikä se olekaan kuin tavallinen ruusu.”

Löysin jotain, jonka syntyä ja tarkoitusta en tiedä ja silti –
”Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle.”

Suuria ajatuksia – kunnes toisin todistetaan

Entti-kivi

Minulle löytämäni Entti-kivi on äärettömyydestä, polttavan ilmakehän läpäissyt avaruuskivi, meteoriitti. Mielessäni sillä on suuri symboliarvo – olen esitellyt kiveä ja toisille se on ennemmin vanha kiuaskivi, masuunikuonaa tai joku vaan kivi, jonka jää tai vesi on hiertänyt pyöreäksi.

Think big

Ajattelen maailman metropoleja. Seniori-ikäisiä, jotka kuluttavat tienaamaansa perintöä omaksi hyödykseen risteilyaluksilla, matkustelemalla, asumalla loistohotelleissa. He vaativat ja saavat palvelua.

Meillä on myös luksustuotteita tarjottavaksi: korkeatasoinen terveydenhoito, puhtaus, väljyys, hiljaisuus, kielitaitoinen väestö – vain tuotteistaminen palvelupoluksi, jota pitkin asiakkaat haluavat tulla, puuttuu.

Entti-kivi löytyi tontilta, jota jalostan vuosi kerrallaan puutarhaksi. Olen istuttanut puita; niiden katveessa isovanhemmat viettävät kesäpäivää lomaa viettämään tulleiden sukulaistensa kanssa – sitten joskus.

Lisäys:

Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja, kirjoitti Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden keskustelupalstalla 3.1.2015 www.y-lehti.fi/keskustelut/nayta/968

PS.

Lähetin Entti-kiven Geologian tutkimuskeskukseen, Kansannäytetoimistoon marraskuun lopulla ja odotan tutkimustulosta jo pian tulevaksi.

Puusta pitkään

Puurakenteet taivasalla

teksti Jaakko Pöntinen

Ihminen on käyttänyt puuta rakentamiseen hyvin kauan. Vanhin tunnettu säilynyt puurakennelma on kaivo. Se sijaitsee Saksassa Altscherbitzissa, lähellä Leipzigiä. Ikää kaivolla on noin 7000 vuotta. Sen kuilu on rakennettu tammesta. Kaivon seinämän rakenne muistuttaa neliskanttisia pohjattomia ja kannettomia laatikoita, jotka on pinottu päällekkäin. Liitokset laatikoiden sivujen välillä ovat hämmästyttävän taidokasta työtä – lovetukset istuttavat puulankut tiiviisti toisiinsa kiinni.

Toinen esimerkki puuaineksen säilyvyydestä on Uusi-Seelantilaiset kaurit (Agathis australis). Näiden puiden aikoinaan soihin uponneita runkoja nostetaan nykypäivänä taas maan pinnalle. Terveet rungot sahataan, kuivataan ja käytetään hienona puusepän puuna sisätiloihin huonekaluiksi tai koriste-esineiksi. Ikää vanhimmilla soista nostetuilla kauriyksilöillä on 50 000 vuotta.

istutuspuikko kauri puusta

Tuliaisena saatu, 45 000 vuotta vanhasta kauri-puusta tehty kylvöpuikko (kuva ja kuvateksti Anne Hanhiniemi)

Agathis australis

Kauri, Agathis australis (kuva Wikimedia Commons)

No, kuinkas sitten nykypäivän tuotteet – painekyllästetty tai lämpökäsitelty puutavara? Voiko näiltä odottaa pihakäytössä viidenkymmenentuhannen vuoden kestoa? Ei toki. Niin suokaurit kuin Altscherbitzin kaivokin ovat säilyneet näin kauan vain siksi, että ne ovat olleet hautautuneena kemiallisesti tasapainoiseen, tasalaatuiseen ainekseen. Ulkoilmassa puutavaraa rasittaa jatkuvasti kostuminen ja kuivuminen, lämpötilan vaihtelut, sateen hakkaava vaikutus sekä sateen kemiallisen koostumuksen vaihtelu, lika, ultraviolettisäteily ja monet muut asiat. Jos siis muinaisesta kaurista tekisi tänne kotisuomeen vaikkapa terassin, olisi puutavara silkkaa muhjua jo muutamien vuosien päästä. Kuinka hyvin nykyinen taivasalle tarkoitettu rakennuspuu sitten kestää?

Pohdimme kolmea eri vaihtoehtoa:
• Painekyllästetty puu / kestopuu (PK)
• Lämpökäsitelty puu / lämpöpuu (LK)
• Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)

Painekyllästetty puutavara lajitellaan kahteen luokkaan: A ja AB. Näistä A on kestävämpää ja siten tarkoitettu jatkuvaan maa- tai vesikontaktiin. Siitä rakennetaan maanvaraiset rungot, puiset perustukset ja vaikkapa kukkapenkkien reunukset. Luokan AB painekyllästetty puu on myös hyvin kestävää, mutta sitä ei suositella jatkuvaan kosteuteen. Niinpä tästä kevyemmin käsitellystä puutavarasta rakennetaan kaikkea maanpäällistä: terassien kävelypinnat ja kaiteet, pergoloiden yläosan rakenteet, kasvillisuussäleikköjä ynnä muuta vastaavaa. Puhtaana pidetty ja joidenkin vuosien välein pintakäsitelty PK-puu kestää ulkokäytössä kymmeniä vuosia. Maakosketuksessa A-luokan painekyllästetty puu kestää noin 25 vuotta. Kesto voi olla pidempi tai lyhyempi olosuhteista riippuen.

pergolarakenne

Puun ja betonin liitosta syntyy kestävä pergola-rakennelma, toteutus Entti Oy, www.entti.fi

Lämpökäsitelty puu on hyvin mittatarkkuutensa pitävää eikä sen valmistuksessa käytetä kemikaaleja. Käsittely tapahtuu lämpötilan säätelyn ja vesihöyryn avulla. LK-puu on myös hyvin lahonkestävää. Lämpökäsitellylle puulle suositellaan ulkokäytössä UV-suojan antavaa pintakäsittelyä, jotta puu pysyisi sileänä ja halkeamattomana. Käsittely on hyvä uusia joidenkin vuosien välein. Lämpöpuu maanpäällisissä rakenteissa kestää hoidettuna miltei yhtä hyvin kuin painekyllästetty puu. Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää myös suorassa maakosketuksessa, mutta se on suositeltavaa vain kuivassa maaperässä. Yleisesti ottaen kestopuu on parempaa maakosketukseen.

patioportaat

Siperianlehtikuusi soveltuu puun luonnollisen lahonvastustuskyvyn vuoksi erinomaisesti pihan maanpäällisiin rakenteisiin. Maakosketukseen kannattaa valita A-luokan painekyllästetty puu. Lahonkestävin osa puulajilla on sen sydänpuu. Niinpä leveää lehtikuusitavaraa saadaan vain kohtalaisen iäkkäistä yksilöistä. Onneksi siperianlehtikuusi on kuitenkin hyvinkin nopeasti kasvavaa sorttia – hyvillä paikoilla kasvu on jopa kotoista kuustamme nopeampaa! Lehtikuusi sopii vaihtoehdoksi, jos etsii täysin luonnonmukaista ratkaisua omalle pihalleen tai vaikkapa talon ulkoverhoukseen. Puuaines saa myös upean harmaan värityksen, jos jättää pinnan UV-suojakäsittelyä vaille ja käyttää sen sijaan esim. puuöljyä. Hoidettuna lehtikuusinen maanpäällinen rakenne kestää lähes yhtä hyvin kuin lämpökäsitelty puu.

Puulla on piharakentamisessa vankka asema. Sen se on saavuttanut hyvällä saatavuudella ja loputtoman monipuolisilla työstö- ja pintakäsittelyvaihtoehdoilla. Puuaines on myös huokoista, joten se on talvellakin kädelle tai jalalle miellyttävän tuntuista – puu ei johda kylmyyttä yhtä voimakkaasti kuin esim. kivi tai betoni, metallista puhumattakaan.

Ihminen on hakenut luonnosta puutavaraa tarpeisiinsa iät ja ajat. Rakentamisen trendit ja materiaalit kehittyvät ja muuttuvat, mutta edelleen puusta rakennetaan – eikä loppua ole näkyvissä.

Betonista

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen  (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Entti-pesubetonikiveys

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta  sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

entti-milanokiveys

 

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.

Kivi – ikuinen

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen (kuvat Anne Hanhiniemi)

Estetiikkaa pihalla palvellessaan on kivellä lähes rajattomasti käyttömahdollisuuksia.

Kivilaatuja on useita ja niiden pinta voidaan viimeistellä monella eri tapaa – tai jättää viimeistelemättä, luonnon muovaama pinta on moneen käyttöön paras vaihtoehto. Käytetyn kiven koolla ja muodolla annetaan kivelle käyttötarkoitukseen sopiva ilme ja ominaisuudet.

Kiven pinta on kova, sileä, napakka ja muuttumaton. Se luo loistavan vastapainon kasvillisuuden jatkuvalle kasvulle ja muutokselle. Kasvi on useimmiten muotokieleltään vapaa, hengittävä ja orgaaninen – kivi on rauhallinen, se ei muutu eikä vaihdu.

046

entti-pihataitaja

entti-pihataitaja 2

Vaalea loimu-liuske kimmaltaa auringossa kuin vesi.

 

entti-pihataitaja 3

Ensiksi joku hakkasi graniitista nupukiviä,  joku toinen työmies hakkasi kivet vanhan Turun katuun ja sukupolvia myöhemmin me hakkasimme ne portaiksi puutarhaan.

Entti-kivi

Äärettömyys, avaruus ylittää käsityskykyni, aluttomuus ja loputtomuus.

Entti-kivi vangitsee mielen oikeastaan tahtomattani; etsin tietoa ja vertaan sitä löytämääni kiveen: kaikista maapallolta löytyneistä avaruuskivistä yksikään ei ole samanlainen, vaikkakin niillä on ominaisuuksia, joiden perusteella niitä on luokiteltu.

 

Entti-kivi

Entti-kiven pinta on tumma, mutta sisus vaalea – löydettyäni kiven, annoin sen hetkeksi miehen käteen ja samassa silmänkääntämässä siinä oli jo meisselin kärjellä tehty viiru, joka näkyy kuvassa.

Entti-kivi

Tumma pinta on ohut; siinä minkä kuvittelen olevan meteoriitin kärki, kuori on lasimaisempi ja siinä on kellertävää, emalimaista väritystä.

Entti-kiven ominaispaino on samaa luokkaa kuin löydettyjen avaruuskivien ja myös suomalaisten maakivien – tuntomerkit eivät mielestäni kuitenkaan sovi jääkauden pyöreäksi hiomiin maakiviin.