Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Kirsikkatomaatin satoa

Tee-se-itse: Tomaatti vesiviljelyyn!

Terve!

Kirsikkatomaatin satoa
Kirsikkatomaatin satoa, kuvasta huomaa kuumuuden ja usein toistuneen vedenpuutteen näivettämän kasvuston.

Viime kesänä kasvatimme vaimon kanssa yhtä kirsikkatomaattia parvekelaatikossa, multaan istutettuna. Menestystäkin oli, satoa tuli hyvin. Ongelmana oli kastelu: vettä kannoimme kasville kymmeniä litroja kesän helteisinä aikoina. Pari päivää poissa kotoa riitti loistavasti koko kasvin nuuduttamiseen aivan murheellisen näköiseksi. Multaa oli sentään 40 litraa, sellainen määrä varaa paljon vettä – vaan ei tarpeeksi.

No, mikä ratkaisisi tämän? Päätin kokeilla tänä vuonna vesiviljelyä. Tutuistuin pikaisesti pääkohtiin, joita löysin ainakin nämä:

  1. Juuristo valolta piiloon
  2. Kookoskuitu on hyvä kasvualusta
  3. Veden on hyvä kiertää edes hieman, jotta se pysyy kauttaaltaan hapettuneena
  4. Sopivasti ravinteita vedessä
  5. Veden PH:n on oltava niinikään sopiva
Vesiviljelyyn valmistautumista
Vasen ylä: säleikkö ja istutuslaatikko, omaa tuotantoa.
Oikea ylä: pumppu pulputtaa, ruukku on vain alustana taimiastialle.
Vasen ala: taimiastiasta tehty vesiviljelyruukku.
Oikea ala: tomsku omalla saarellaan!

 

Vanhat mullat kärräsin taloyhtiön biojäteastiaan. Hankin pienitehoisen akvaarion kiertopumpun (hinta ~20e) jotta saan veden astiassa kiertämään. Asetin kookoskuituun istuttamani kirsikkatomaatin veteen ja pistin muutaman kiven painoksi, jottei tomaatti lähde ajelehtimaan.

Huom! Kirjoittajalle valkeni myöhemmin työkaverin kautta, että multaa ei itse asiassa saa laittaa biojätteen sekaan – vaikka multaa ”biompaa” tuskin voi ollakaan (Niin minä sen perustelin kun päätökseni tein…). Pahoittelen haksahdusta. Vanhat mullat kannattaa saman työkaverin mukaan kipata pihalle jonkun pensaan juurelle, täyttää häiritsevää monttua nurmikossa tai ripsotella ympäriinsä pihan viheralueille. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, multa kuuluu pieninä määrinä sekajätteeseen.

 

Vesiviljelyastian kansi.
Viljelyastian kannen sulkemisen aika.

 

Tein reiän hankkimani säilytyslaatikon (muutaman euron eräästä ruotsalaisesta kalustekaupasta) kanteen. Huomasin, että neljään osaan kannen halkaisu auttaa massiivisesti kannen laittamisessa paikoilleen, kun nyt kasvi siinä sitten nököttää.

 

Tomaatti vesiviljelyssä

 

Laitoin vielä säleikön paikalleen ja nyt on projekti sitten valmis! Enää olisi sato saatavana. Ostin ravinnetiivistettä jota lisään ohjeen mukaan suoraan veteen silloin tällöin – kunhan nyt kasvi ensin tottuu uuteen vetiseen kotiinsa. PH-liuskojakin on jossakin vaiheessa ostettava, ettei tomaatti jää paitsi ravinteista!

 

Sellaista tällä erää, hyvää kesää kaikille lukijoille!

 

Spiraalin pyörteissä

Monipuolista loistoa!
Monipuolista loistoa!

 

Terve! Saipas puutarhuri Pöntinen tässä päähänsä idean muurikivellä ladotusta spiraalista, johon on istutettu kasveja. Ajatus syntyi tässä syksyn mittaan ja niin kovasti kiinnosti asia mieltä, että oli jonkinlaista konkreettisempaa saatava aikaan. Ihan vain siksikin, että tulisi tilaa taas muille ajatuksille; tämä spiraali-inspiraatio oli melkoisen voimakas. Nyt olen saanut jotakin näytettävää 3D-mallinnuksen kautta aikaiseksi.

Tästä lähdettiin liikkeelle, spiraali, jota jaottelen muurin vaatimiin kerroksiin ja kiviparien mittoihin.
Tästä lähdettiin liikkeelle, spiraali, jota jaottelen muurin vaatimiin kerroksiin ja kiviparien mittoihin.
Tässä muurikiville sopivaksi lohkottu malli alla. Päällä spiraalin sisälle tulevan maanpinnan mallinnos.
Tässä muurikiville sopivaksi lohkottu malli alla. Päällä spiraalin sisälle tulevan maanpinnan mallinnos.

 

 

 

 

 

 

 

Paras puoli tällaisessa istutusaltaassa on se, että näin sijoitettuna yhdellä, pienellä alalla voi olla useita kokonaisuuksia. Ne erottuvat seinämien, spiraalin korostaman korkeuseron sekä kasvien oman peittävyyden selvästi.

 

Valmis spiraali kasveineen.
Valmis spiraali kasveineen.
Eräs puoli antaa vaikutusta havuryhmänä.
Eräs puoli antaa vaikutusta havuryhmänä. Tässä spiraali sijoitettuna havainnepihaan.

Spiraaliin on myös mahdollista istuttaa eri kosteusolosuhteita vaativia kasveja samaan ryhmään. Toki näin voi tehdä tavallisessakin, avoimessa tai rakenteellisesti ympäröidyssä istutusalueessa. Kuitenkin huipulle kierryttässä muurin viertä  tehostuu mahdollisuus tähän, alhaalla on kosteampaa ja ylhäällä kuivempaa. Myös jokainen valoisuuden määrä tulee käytyä läpi istuttaessa kasveja kiertävässä muodossa.

Eräs puoli antaa voimakkaan kukinnan.
Eräs puoli antaa voimakkaan kukinnan.
Pihaan tultaessa saa monipuolisen kasvitervehdyksen.
Pihaan tultaessa saa monipuolisen kasvitervehdyksen.

Näinpä tällä kertaa, antakaa mielikuvituksen lentää. Aivan kaikki ideat eivät ole toteutettavissa – monet ovat. Tällainen spiraali on, tässä luonnostellessa se on viimeistään käynyt selväksi!

Valmis, renderöity (mallinnettu imitoiden tosimaailman valaistusta yms) versio spiraalista. Kaunista! :)
Valmis, renderöity (mallinnettu imitoiden tosimaailman valaistusta yms) versio spiraalista. Kaunista! :)

 

Hyvää alkutalvea lukijoille!

Suunnittelulla hyvää jälkeä

Kasvit ja rakenteet luovat kokonaisuuden

Kaikenlaisien patioiden rakentaminen on kovassa huudossa. Oli kyseessä sitten kivi-, kestopuu-, tai maapohjainen patio, on sitä suunniteltaessa hyvä ottaa huomioon kasvillisuus, joka luo tulevalle oleskelualueelle suojaa, kauneutta ja toimivuutta. Piirsin muutaman hahmotelman siitä, minkälaisia voisivat olla kasvit patioiden ympärillä.

Tässä yksinkertainen yhden seinän kattava patio. Ratkaisu on selkeä ja siisti. Patiosta kannattaa jättää näkyviin reilu osa, jottei se häviä talon ja kasvillisuuden väliin.
Tässä yksinkertainen yhden seinän kattava patio. Ratkaisu on selkeä ja siisti. Patiosta kannattaa jättää näkyviin reilu osa, jottei se häviä talon ja kasvillisuuden väliin.

 

patio2
Tässä taas hieman pidennetty versio äskeisestä rakenteesta. Nyt on enemmän tilaa erilaisille kasveille, eikä pitkä patio häviä kasvien joukkoon, koska sen linja erottuu talon ulkomuodoista muutenkin.

 

patio3
Näin sitten suunnittelija sijoitti myös kylpypaljun pation yhteyteen. Nyt tarvitaan runsasta näkösuojaa antamaan yksityisyyttä. Täysin umpeen ei toki pidä tällaistakaan istuttaa, täytyyhän sitä nähdä ympärilleen, vaikka paljussa huljuukin.

 

patio4
Vielä yksi versio, jossa nyt patioon on jätetty tila istutusaltaalle. Tämä vaihtoehto painottuu kasveihin ja erilaisiin mahdollisuuksiin niiden kanssa. Tämäkään patio ei helposti katoa, kunhan jostakin on esteetön kulku mahdolliselle pihanurmikolle tai kulkukäytävälle.

 

Toivottavasti näistä on apua ajatteluun ja mahdollisten hankintojen tekoon. Pationrakentamisessa on hyvä arvioida tarve realistisesti. Sadan neliön oleskelualuetta ei kannata rakentaa, jos sen käyttö on satunnaista tai vähäistä. Kasvillisuuden kannalta tärkein asia on se sama vanha – oikeat kasvit oikeaan paikkaan. Niin saadaan menestyvä ja näyttävä lopputulos.

Puutarhan äänimaisema osa 2

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Entti Oy

teksti ja kuva

Vihersuunnittelussa keskitytään usein liiaksi maiseman visuaaliseen puoleen vaikka äänimaisemalla on huimasti merkitystä viheralueiden viihtyisyyteen. Äänimaisemaa olisi hyvä huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Hiljaisia alueita tulee kartoittaa ja viheralueille tulee taata muutakin kuin kapeita jakojäännösalueita liikenteen hulinassa. Jos viheralue kuitenkin tulee liikenteen läheisyyteen, äänimaiseman miellyttävyyttä voi parantaa meluvalleilla ja monikerroksisella kasvillisuudella.

Melunsuojaistutuksen kasvillisuus saisi olla:

  • monikerroksista
  • havuja sisältävää
  • varhain vihertyvää ja nopeasti kasvavaa sekä runsaan lehtevää
  • lehtien tulisi olla mielellään paksuja tai karvaisia

 

Pelkästään melunlähteen peittäminen näkymässä vähentää tutkitusti melun häiritsevyyttä. Kasvillisuus kaupunkiympäristöissä vähentää myös liikennemelun kaiuntaa. Lehvästö absorboi melua aivan eri tavalla kuin kaupungin kovat betoni- ja kivipinnat.

Vihersuunnittelussa voidaan vaikuttaa äänimaisemaan myös välillisesti. Jos alueella on vähemmän leikattavaa ja siimattavaa nurmea, tulee ylläpitotöistä tulevaisuudessa vähemmän meluhaittaa. Aina tämä ei toki ole mahdollista.

äänimaisema2

Kuva 2. Kummut ja kasvit rajaavat leikkipaikan äänimaisemaa.

 

Lähteitä ja lisää aiheesta Theseuksessa olevasta opinnäytteestä Kaupunkipuiston äänimaisema.

 

 

Pihaa pohtien – käytännöllisyyttä sopivasti

Suoria vai kaaria?

Piha on elämistä varten. Siellä leikitään, levätään ja harrastetaan. Pyykit kuivavat telineellä ja auto pestään pihatiellä tai nurmikolla. Oman kodin pihapiiri on monen mielenmaiseman taustakuvana. Millä tavoin siis järjestellä tämä monikäyttöinen tila – mikä on oikea suhde käytännöllisyyden ja taiteellisen halun välillä? Tämän artikkelin kirjoittaja on melko käytännönläheinen ihminen, joten ajattelen paljon selkeitä linjoja, helposti ylläpidettäviä ratkaisuja enkä ole valmis uhraamaan paljoakaan tästä helppoudesta saadakseni jotakin monimutkaisempaa.

Mikä sitten on monimutkaista ja mikä helppoa? Esimerkkinä tästä olkoon betonikivestä rakennettu istutusallas, pihan tyypillinen rakenne.

Pihastudio_istutusallas1Kuvassa 1 istutusallas on suorakulmainen, rytmikäs ja selkeästi rajattu. Suorakulmaisuutensa ansiosta osioiden leveydet voivat olla keskenään erisuuruiset, joten altaan muotoilu on helpompaa. Jos altaan ulkopuolella on betonikiveystä tai jotakin muuta kasvillisuudesta vapaata pintaa, on ratkaisu toimiva ja näyttävä – suorat pinnat antavat kiveykselle tai patiolle runsaasti ryhtiä. Jos allas rajautuu nurmikkoon on luvassa jonkinasteista ylläpidon vaikeutta – ruohonleikkuri ei pääse terävään sisäkulmaan. Myös ulkokulmien ajaminen on työlästä – leikkuri on vietävä suoraan kulman ohi kahdesti, kerran kumpaankin suuntaan ohi kulman ajaen.

 

Pihastudio_istutusallas2Kuvassa 2 on ratkaisu pyöreämuotoinen. Kiveys tai patio näyttää toki hyvältä myös tämän kanssa, mutta nurmikon kannalta tämä ratkaisu on erittäin hyvä. Leikkurilla voi nyt ajaa nurmikon altaan ympäriltä yhdellä työnnöllä. Menetys verrattuna kuvaan 1 on ryhdissä ja suorissa linjoissa. Myös muodon monipuolisuus kärsii hieman, koska kiven kaareen latominen antaa vähemmän vapautta käyttää tilaa hyväksi kuin suoria linjoja käytettäessä kulmien sijoittelu. Suoran kulman voi tehdä mistä hyvänsä kohdasta muuria, mutta kaarre vaatii aina tilaa.

 

Pihastudio_istutusallas3Kuvassa 3 yhdistetään piirteitä kummastakin tavasta. Nyt on suoraa linjaa ja ryhtiä, mutta samalla hoidon kannalta vaikea sisäkulma on poistettu ja vastakkainen kulma on niinikään pyöristetty. Se, mikä viime kädessä sopii parhaiten on toki piha- ja henkilökohtaista.

 

 

 

 

Vaikka rakenteet ovat merkittävä osa pihaa, on kasvivalinnoillakin suuri rooli pihan käytännöllisyyttä ajatellen. Hoitoa vaativia pensaita vai korkealle oksansa kurottava, vuosikymmeniä hoidotta pärjäävä puu? Lamoava, leviävä ja kuritusta jossakin vaiheessa kaipaava lamohietakirsikka vai jokin helppohoitoinen matalakasvuinen kataja? Toki pystykasvuinen pensas, puu ja lamoava maanpeittokasvi ovat käyttötarkoitukseltaan eri sorttia. Suunnitellessa on kuitenkin täysi vapaus (kasvupaikkaedellytykset huomioon ottaen) valita ne kasvit, jotka omaan pihaan haluaa. Siitä kumpuaa jokaiselle käyttöön tarkoitetun pihan ilo, eikä kahta samanlaista ole.

Betonista

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen  (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Entti-pesubetonikiveys

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta  sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

entti-milanokiveys

 

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.

Kivi – ikuinen

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen (kuvat Anne Hanhiniemi)

Estetiikkaa pihalla palvellessaan on kivellä lähes rajattomasti käyttömahdollisuuksia.

Kivilaatuja on useita ja niiden pinta voidaan viimeistellä monella eri tapaa – tai jättää viimeistelemättä, luonnon muovaama pinta on moneen käyttöön paras vaihtoehto. Käytetyn kiven koolla ja muodolla annetaan kivelle käyttötarkoitukseen sopiva ilme ja ominaisuudet.

Kiven pinta on kova, sileä, napakka ja muuttumaton. Se luo loistavan vastapainon kasvillisuuden jatkuvalle kasvulle ja muutokselle. Kasvi on useimmiten muotokieleltään vapaa, hengittävä ja orgaaninen – kivi on rauhallinen, se ei muutu eikä vaihdu.

046

entti-pihataitaja

entti-pihataitaja 2

Vaalea loimu-liuske kimmaltaa auringossa kuin vesi.

 

entti-pihataitaja 3

Ensiksi joku hakkasi graniitista nupukiviä,  joku toinen työmies hakkasi kivet vanhan Turun katuun ja sukupolvia myöhemmin me hakkasimme ne portaiksi puutarhaan.