Nurmikoista

Loppukesästä viime vuonna asennettu siirtonurmi voi nyt hyvin, vaikka keväällä lumen sulettua näky oli huolestuttava.

Pysyvä lumi satoi routaantumattomaan maahan. Lumen alla nurmen pintaan muodostui limainen kalvo, joka vaikeutti juuriston hapen saantia ja nurmikko oli vaarassa tukehtua. Kalvo rikottiin harjaamalla.

Siirtonurmi vain viikko asennuksen jälkeen. Kun nurmikko rajataan selkeästi istutusalueista, leikkaaminen on helppoa ja nopeaa.

Asennetun nurmikon juurtumisen jälkeen ei tarvitse pelätä tallaavansa nurmikoita.

Työn juhlaa puutarhassa

Asioiden luonnollinen kauneus

Luonnonmukaisen puutarhan hoito on helppoa. Syksyllä asioiden annetaan tapahtua – puista putoavat lehdet jäävät suojaamaan kasvien juuristoa ja aluskasveja kipakalta pakkaselta. Kun liian innokas haravoitsija paljastaa mustan maan roudan purtavaksi, niin etenkin pintajuuriset alppiruusut ja atsaleat ovat vaarassa menehtyä.

Keväällä odotellaan maltillisesti maan sulamista ja kevään ensimmäisten kukkien avautumista.

Ensin lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella. Kun käyttää lannoitetta, joka on peräisin kanan hanurista, on hyvä ensin tutkia tuulen suuntaa; jos tuuli käy naapurin vappua viettävän grilliseurueen suuntaan, kannattaa puuha jättää myöhemmäksi.

Lannoitteen levityksen jälkeen pestään tai harjataan kalliot ja kivet neulasista, lannoiterakeista, hiekoitussepelistä.

Puunkuoriketta tai haketta lisätään kasvien juurelle varsinkin, jos taimet eivät vielä peitä kasvualustan pintaa. Hyvin katettu maa ei anna rikkakasveille ylivaltaa.

Eikä aikaakaan, kun menneen kesän lehdistä ei näy jälkeäkään – hyvän maan pieneliöt ja bakteerit ovat syöneet ne.

Sinivuokot lisääntyvät siemenestä peittävän lehtikatteen alla.