Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

26kk ikäinen yksirunkoinen fuchsia

Rungolliset verenpisarat

Terve! Sain anopiltani lopputalvesta 2013 kaksi verenpisaran tainta. Mitäpä niistä sitten? No, olin nähnyt Kauppilan kauppapuutarhan kasvihuoneessa (nyttemin kyseinen kasvi on hävitetty, niin kitkuttaen se oli enää hengissä) suuren yksirunkoisen fuchsian. Siitäpä idea, toteutusta sitten vain.

6kk ikäinen yksirunkoinen fuchsia
Kuusi kuukautta takana ja ylöspäin matka!

18kk ikäinen yksirunkoinen fuchsia
1,5 vuoden ikäisinä. Ensimmäinen talvetus takana ja lujasti kasvussa.

24kk ikäinen yksirunkoinen fuchsia
2 vuotta takana, kahdesta talvetuksesta selvitty!

26kk ikäinen yksirunkoinen fuchsia
26 kuukautta, tämänhetkinen tilanne.

Olen sitonut kasveja löysillä silmukoilla kiinni tukikeppiin noin kuukauden välein, ehkä hieman useammin. Olen pitänyt ruukkuja milloin parvekkeella, milloin sisällä – tuntuu pärjäävän monessa tilanteessa. Runkokorkeutta olen kaiken aikaa nostanut poistamalla puhkeavia silmuja ja haaran alkuja.

Kahdessa viimeisimmässä kuvassa olen lisännyt tukikeppien päähän ristiin liitetyt bambunpätkät, joilla voi ohjata sivuversoja kasvamaan ja puutumaan sopivaan kulmaan ja toisiinsa nähden eri suuntiin.

Näinpä siis etenen! Tavoitteena on saada kaksi noin puolitoista-kaksimetristä, valtoimenaan kukkivaa verenpisara-pikkupuuta! Ja kyllä tämä homma onnistuukin, olen varma siitä :)

Pelottavin hetki prosessissa oli ilman muuta aivan alku, jolloin siirsin anopilta saadut pikkutaimet nykyisiin ruukkuihin – olin vähällä tappaa nuo pienoiset. Jonkin aivonyrvähdyksen takia putsasin juurien ympäriltä kaiken vanhan (vielä aivan hyvän!) mullan ja siten paljastin kaikki pienet, hentoiset juuret ilmavirralle – ja katkeilihan siinä kaikki hiusjuuretkin toki. Pitäisi kai ammattipuutarhurin tietää, että semmoisen sopivan multavan pikkupaakun jättää taimelle mukaan uuteen ruukkuun vanhasta mullasta… Olivat raukat todella kuoleman kielissä monta kuukautta. Siitä huolimatta… Edistys on hurjaa!

Hyvää kesänodotusta lukijoille!

 

Puiden ja pensaiden talvitunnistus

Marraskuussa alkaa kasvitunnistuksessa erilainen kausi – talvitunnistuksen kausi. Lehtipuiden ja pensaiden tunnistaminen talvella tuntuu ensin vaikealta, mutta kun siitä saa otteen, saattaa se paljastua jopa hauskemmaksi kuin kesätunnistus. Talvitunnistuksesta on hyötyä sekä ammattilaisille että maallikoille. Puita ja pensaita leikataan usein talvella ja monesti pihaa myös suunnitellaan lehdettömällä kaudella. Tällöin talvitunnistuksesta on suuri ilo.

Talvitunnistuksessa tarkastellaan oksista mm. seuraavia asioita:

  • Minkä värinen, paksuinen ja muotoinen oksa on?
  • Onko oksassa paljon haaroja? Lyhyitä vai pitkiä?
  • Onko oksassa piikkejä?
  • Hilseileekö oksa?
  • Onko oksa ontto? Millainen oksan ydin on?
  • Miltä oksa haisee tai tuoksuu?
  • Ovatko silmut oksassa kierteisesti vai vastakkain?
  • Minkä värinen, kokoinen ja muotoinen silmu on?
  • Onko silmu tai oksa karvainen?
  • Miten silmusuomut ovat asettuneet silmun pintaan?
  • Millainen lehtiarpi silmun alla on?
  • Onko jälkiä marjoista tai hedelmistä?
  • Onko norkkoja?

Oksien lisäksi on hyvä tarkkailla kasvin kokoa, muotoa ja yleistä habitusta. Lehdettömät puut ja pensaat paljastavat itsestään erilaisia muotoja ja sävyjä kuin kesäiset. Tuohituomi, pilvikirsikka, koivu ja kanukat esittelevät rungon ja oksien kauniita sävyjä. Saarni taas hyötyy kauniista ja selkeästä siluetistaan. Kaikkia kasveja ei talvi valitettavasti imartele. Kärhöt näyttävät lehdettöminä risuisilta ja hanhikit roskaisilta. Muistakaamme pihaa suunnitellessa siis myös kasvien talvinen ulkoasu. Talviasut ovat puilla ja pensailla käytössä jopa pidemmän aikaa kuin meillä ihmisillä, monesti melkein puoli vuotta.

Haavan talviasu yllättää. Silmut ovat kinuskin väriset ja terävät. Versot lyhyitä.
Haavan talviasu yllättää. Silmut ovat kinuskin väriset ja terävät. Versot lyhyitä.
Hevoskastajan suuri lehtiarpi silmun alla muistuttaa hevosenkenkää.
Hevoskastajan suuri lehtiarpi silmun alla muistuttaa hevosenkenkää.
Tervalepän talviasuun kuuluvat käpymäiset emikukinnot.
Tervalepän talviasuun kuuluvat käpymäiset emikukinnot.
Japaninhappomarjan marjat säilyvät oksissa pitkään lehtien jälkeen.
Japaninhappomarjan marjat säilyvät oksissa pitkään lehtien jälkeen.
Keltaoksakanukka on vaaleanvihreä tai haalean keltainen
Keltaoksakanukka on vaaleanvihreä tai haalean keltainen
Korallikanukan oksa on upean punainen ja täynnä pieniä korkkihuokosia.
Korallikanukan oksa on upean punainen ja täynnä pieniä korkkihuokosia.

Entti Oy

Jutta Simonen,

FM, hortonomi (AMK)

Syysvärien hohtoa puutarhaan

Lehtipuut ja pensaat ovat hauskaa seurattavaa vuoden ympäri, koska niissä tapahtuu vuodenajan mukaan suuria muutoksia. Syksyn edetessä saamme seurata kauniita syysvärejä puutarhassa. Syysväri johtuu siitä, että kasvi varastoi lehtien ravinteet runkoon ja oksiin ennen kuin se luopuu lehdistään, ja lehtivihreän hajotessa punaiset ja keltaiset värit tulevat esiin. Poikkeuksiakin tosin löytyy. Esimerkiksi lepällä ei ole tarvetta imeä ravinteita lehdistä, koska se saa typpeä juuristossaan asuvalta symbioottiselta sädesieneltä. Tästä syystä lepällä ei kummoista syysväriä ole.

Ruska on kauneimmillaan aurinkoisissa paikoissa. Tämän havaitsee hyvin helposti ihan kotipihassakin kun katsoo talon valoisalla ja varjoisalla puolella olevia kasveja. Myös syksyn säät vaikuttavat syysväreihin. Aurinkoiset ja kirpakat syyssäät saavat aikaan kauneimman ruskan. Siihen säät vaikuttavat kuitenkin vähemmän milloin kasvit alkavat tuleentua eli valmistautua talveen. Kasvit aistivat talven tuloa enemmänkin päivän lyhenemisestä kuin säiden kylmenemisestä. Tästä syystä etelästä tuodut kasvit saattavat tuleentua liian myöhään ja joskus jopa paleltua.

Lehtipuilla ja pensailla on erilaisia syysvärejä. Joillain syysvärit ovat niin hätkähdyttävän kauniita, että pelkästään tämä on syy valita kasvi puutarhaan. Seuraavassa on listaa ja kuvia upean syysvärin omaavista kasveista.

Köynnöksiä:

  • Kiinanlaikkuköynnös
  • Villiviini
Villiviinin syyssävy on hehkuvan punainen
Villiviinin syyssävy on hehkuvan punainen

Pensaita:

  • aronia (punainen)
  • atsalea (punainen)
  • isotuomipihlaja (oranssi)
  • japaninhappomarja (oranssinpunainen)
  • kiiltotuhkapensas (punainen)
  • koiranheisi (punainen)
  • koivuangervo (oranssinpunainen)
  • kultaherukka ja lamoherukka (punainen)
  • mustamarjaorapihlaja (punainen)
  • pihlaja-angervo (keltainen)
Atsalea on syksyisin kauniin punainen
Atsalea on syksyisin kauniin punainen
Koiranheisin syyssävy muodostuu lehdistä ja marjoista
Koiranheisin syyssävy muodostuu lehdistä ja marjoista

Puita:

  • haapa (keltainen)
  • katsura (vaaleanpunainen)
  • koivu (keltainen)
  • lehtikuusi (oranssinkeltainen)
  • metsävaahtera ja mongolianvaahtera (kirjava)
  • pilvikirsikka ja rusokirsikka (punainen)
  • tuurenpihlaja (punaoranssi)
Haavat muuttuvat syksyisin kauniin keltaisiksi.
Haavat muuttuvat syksyisin kauniin keltaisiksi.
20150925_153743
Vaahteralla on kaunis monisävyinen liukuväri.

Entti Oy

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Toimivat kasviyhdistelmät monikerroksisiin istutuksiin

Puutarhan kasviyhdistelmiä voi miettiä monelta kantilta. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen miten kasveja voi sommitella monikerroksisissa istutuksissa päällekkäin. Näissä monikerroksisissa istutuksissa hyvän yhdistelmän tarkoitus on tuottaa helppohoitoinen istutus, jossa kasvien ulkonäkö ja kasvu- sekä kukinta-aika tukevat toisiaan. Kasveilla pitää olla samanlaiset toiveet kasvupaikan suhteen, jotta istutus olisi toimiva. Esimerkiksi happamaan maahan pienten havujen, alppiruusujen tai hortensiojen alle sopivat rönsytiarella, pikkutalvio, varjoyrtti ja taponlehti.

Taponlehti viihtyy happamassa maassa havujen kanssa.
Taponlehden kiiltävä lehtimassa luo kaunista kontrastia havujen neulasille.

Samanaikaisella kukinnalla tähdätään näyttävyyteen, eriaikaisella puolestaan saadaan pidempi kukinta. Huhti-toukokuussa kukkivien sipulikukkien kanssa on järkevää laittaa päällekkäin perennoja, jotka tulevat maasta vasta toukokuun lopulla. Tällaisia perennoja ovat mm. komeamaksaruoho, kuunliljat ja jaloangervot. Näin samaan kohtaan saadaan ensin sipulikukintaa ja kesällä helppohoitoinen perennaistutus.

Tulppaanit ovat keväällä upeita. Samassa kohtaa voi kukoistaa kesällä perenna.
Tulppaanit ovat keväällä upeita. Samassa kohtaa voi kukoistaa kesällä perenna.

Ukkolaukka on komea kesällä kukkiva sipulikukka, jonka lehdet muuttuvat keltaiseksi jo kukinnan aikana. Keltaiset lehdet jäävät sopivasti piiloon, jos istuttaa laukat matalahkojen perennojen alle. Hyviä perennoja tähän ovat esimerkiksi tuoksu-, tai tarhakurjenpolvet.

Pienten lehtipuiden alle on hyvä laittaa matalia pensaita tai perennoja, ja alaosista harvojen pensaiden alle perennoja. Yksi hauska yhdistelmä on purppuraomenapuu ja vuorenkilpi, jotka kukkivat monesti yhtä aikaa samanlaisella punasävyllä. Jos haluaa helppohoitoisen istutuksen runsaalla valkoisella kukinnalla, voi istuttaa sirotuomipihlajan alle koivuangervoa ja kaukaasianpitkäpalkoa, tai pilvikirsikan alle peittokurjenpolvea. Peittokurjenpolvea saa sekä vaaleanpunaisella että valkoisella kukinnalla.  Jos ei kaipaa sen kummempaa kukintaa, mutta pitää kauniista syysväristä, voi istuttaa päällekkäin mongolianvaahteran ja seppelvarpuja. Hyviä vaihtoehtoja on paljon.

Mongolianvaahtera ja seppelvarpu ovat rehevä ja vehreä yhdistelmä
Mongolianvaahtera ja seppelvarpu ovat rehevä ja vehreä yhdistelmä
Pilvikirsikka ja peittokurjenpolvi ovat molemmat helppohoitoisia ja kauniita.
Pilvikirsikka ja peittokurjenpolvi luovat kauniin ja helppohoitoisen istutuksen.

Jutta Simonen, Entti Oy

Hortonomi (AMK), FM

Helppohoitoiset lehtipensaat

Suurin osa piharakentajista haluaa helppohoitoisen pihan riippumatta siitä laitetaanko piha itse vai tilataanko ammattilaisilta. Lehtipensaat ovat edullinen ja helppohoitoinen tapa vehreyttää pihaa ja ne toimivat myös erinomaisina tilanjakajina. Toisin kuin usein ajatellaan, lehtipensaiden hoitotarve ei määrity niinkään leikkaustarpeen kuin peittävyyden mukaan. Harvoja pensaita, pensasaitoja lukuun ottamatta, leikataan vuosittain. Syyshortensian kaltaisia vuosittain leikattavia pensaita toki on, mutta enimmäkseen pensaiden hoitotarve määrittyy sen mukaan kuinka hyvin ne peittävät kasvualustansa. Rikkaruohot kasvavat varsinkin sateisina kesinä kovaa vauhtia. Hake estää jonkin verran rikkaruohojen kasvua, mutta parhaiten rikat estää pensas, joka varjostaa kasvualustansa tehokkaasti tai peittää sen kauttaaltaan. Myös sillä on väliä, kuinka varhain pensas tulee keväällä lehteen. Hanhikit ja keijuangervot ovat esimerkkejä pensaista, jotka periaatteessa ovat tiiviitä ja peittäviä, mutta ne tulevat niin myöhään lehteen että rikat ehtivät usein kasvaa pensaan väleihin. Niissä on molemmissa myös pienet lehdet.  Parhaita ovat siis varhain lehteen tulevat suurehkolehtiset ja peittävät pensaat.

Seuraavassa on listattu muutamia pensaita peittävyyden mukaan. Listat perustuvat ylläpitotöissä karttuneeseen kokemukseen, mutta erilaisiakin kokemuksia ihmisillä varmasti on.

Peittäviä pensaita:

  • Idänvirpiangervo
  • Koivuangervo
  • Lamoherukka
  • Norjanangervo
  • Rusopajuangervo
  • Ruusuangervo
  • Sinikuusama
  • Taikinamarja
  • Viitapihlaja-angervo

Heikommin peittäviä pensaita:

  • Hanhikit
  • Happomarjat
  • Keijuangervo
  • Lamohietakirsikka
  • Rusokuusama
  • Ruusut

Kun pensaita hoidetaan säännöllisesti oikeanlaisilla leikkauksilla, ne pysyvät tiiviinä ja terveitä ja rikkojakin ilmestyy vähemmän. Istutusten jälkeen rikat kannattaa poistaa ahkerasti. Oikean kasvupaikan valinta on oleellinen pensaan hyvinvoinnille.

Rusopajuangervo on kaunis ja tiivis pensas
Rusopajuangervo on kaunis ja tiivis pensas
Ruusujen väleihin mahtuu rikkoja paljon ja niitä on ikävä kitkeä
Ruusujen väleihin mahtuu rikkoja paljon ja niitä on ikävä kitkeä
Viitapihlaja-angervo on hyvässä paikassa täysin peittävä
Viitapihlaja-angervo on hyvässä paikassa täysin peittävä
Rusokuusaman alle mahtuu rikkaruoho poikineen
Rusokuusaman alle mahtuu rikkaruoho poikineen
Ruusuangervo on kohtalaisen tiivis ja tulee varhain lehteen
Ruusuangervo on kohtalaisen tiivis ja tulee varhain lehteen
Norjanangervo on pienistä lehdistään huolimatta peittävä
Norjanangervo on pienistä lehdistään huolimatta peittävä

Jutta Simonen

hortonomi (AMK), FM

Entti Oy

Läpi kultaisen lokakuun

Punatammi, Quercus rubra, saa pakkasen puraisemana voimakkaan punaisen syysvärin, mistä  puu on saanut suomenkielisen nimensäkin. Lämpimän ja sateisen syksyn ruska loistaa nyt keltaisena puiden ja pensaiden lehdissä.  

Punatammi on melko uusi tulokas kotipuutahoihin, mutta ainakin eteläisemmässä Suomessa se viihtyy siinä missä tammikin, Quercus robusta. Puu on nuorena nopeakasvuinen, kunhan kasvupaikka on suotuisa – valoisa ja tuoremultainen.

Katsuran syysväritys on ollut kaikenkirjava-

on ollut.

Riippalehtikuusi ja sen alla pensasmustikka.

Valkokukkainen pikkusydän kukki runsaasti keväällä ja nyt kukkii yksi ajastaan erehtynyt kukkavana kehyksinään valkokirjokanukan lehtien syyskirjo ja  sininata.

 

Puistoatsalean pastellinen ruska.

Laululintunen Minna Hokka konsertoi sinisen hetken lokakuisessa puutarhassa. Koskettavia, luonnoläheisiä lauluja elämän polulta ja itkulauluja.

Hurmaava sitruunan tuoksu

Kultasade, Laburnum alpinum’ avaa upeat kukkaterttunsa nopeasti, ja yhtä nopeasti kukinta on myös ohi.

Kultasateen kukinta on niin upea, kukkien raikas, sitruunainen tuoksu ja mehiläisten surina kukkatertuissa on lyhytaikaisuudestaan huolimatta iloa antava ja vahva elämys.

Kultasade pitää puolivarjoisesta ja tuoreen oloisesta kasvupaikasta. Tarvittavat kasvua ohjaavat leikkaukset tehdään loppukesällä. Kukintaa joutuu odottamaan kymmenisen kesää, mutta sen jälkeen puu kukkii säännöllisesti. Kukista muodustuvat siemenpalot ovat ruskeita ja siemenet myrkyllisiä – tertut voi leikata pois pitkävartisilla puutarhasaksilla kukinnan jälkeen.

Sävyjä ja sydämiä

Keltajapaninangervo, Spiraea japonica ’Golden Princess’, tuo kullan hehkua tummiin havuistutuksiin. Puolen metrin korkuiseksi kasvava pensas on kestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Ei haittaa, vaikka rusakot kynivät sen oksat säännöllisesti joka talvi, pensas kukkii silti keskellä kesää roosan värisin kukin (pensaan arvo on kellanvihreissä lehdissä, ei niinkään kukissa).

Kirjokanukka, Cornus alba ’Ivory Halo’. Nuput aukeavat kermanvalkoisiksi kukiksi, joista kehittyvät kuulaan sinertävät marjat, kuin helmet.

Köynnöshortensian silmuista puhkeavat nuput.

Katsuran versojen järjestelmällisyyttä.

Aina yhtä kiehtovaa

Uskon, että nämä köynnöshortensian silmut kätkevät kukkien nuput – se olisikin ensimmäinen kukinta kalliolla kasvavalle köynnökselle.

Katsuran punertavina avautuvat lehdet puhkeavat pian.

Kivikossa kukkii tarhakylmäkukka.

Kovin epätasaisesti itää perunat pussissa. Varmuuden vuoksi tarkastin muutaman perunan kunnon kaivamalla ne ylös ja olihan niissäkin idut ja hennot juuret – nyt niitä saa odottaa vielä hieman pidempään.