Ukko lumesta

joulukuu 20, 2014 by

Lumi

teksti ja kuvat Jaakko Pöntinen

Lunta tulvillaan on raikas talvisää… Vai onko? Ei ainakaan Turun seudulla tällä hetkellä. Vaimoni Paula ja minä vierailimme vanhempieni luona Mikkelissä ja tilaisuus lumiukon luontiin aukeni. Sää oli valoton ja harmaa, mutta se ei estänyt hauskanpitoa! Malli on perinteinen: 3 palloa, risukädet, porkkananenä, napit, suu, kaulahuivi ja hattu.

Entti-ukko1

Taiteilija työssään.

Tue alin pallo huolellisesti, jottei se pääse pyörähtämään tai heilumaan tulevan rakentamisen aikana. Samoin muissa liitoksissa on riittävä lumen tiivistäminen tärkeää. Ylimmäinen pallo saattaa pudota jo pienenkin suojakelin aikana, jos sitä ei kiinnitä keskipalloon huolellisesti.

Entti-ukko2

Työstön alla lumiukon alin pallo.

Luonnollisia, tasaisesti kaarevia muotoja saa aikaan taipuisalla risulla veistämällä. Myös nopea hieroskelu käsillä, sormenpäillä hieman pallon pintaa karhustaen, toimii hyvin.

Entti-ukko3

Valmis vartalo! Etenkin vähälumisena aikana voi palloihin tulla mukaan roskia. Älä anna sen häritä liikaa… : )

Entti-ukko4

Kasvonpiirteitä muovaamassa. Puolipallon muotoisilla silmillä saa ukolle sarjakuvamaista eloa! Pyöritä hyvänkokoinen lumipallo käsissäsi, aseta pallo maahan ja halkaise se kärkilapiolla tai vaikka liukurilla.

Silmät, napit yms. saa vaikkapa pikkukivillä tai hiilillä aikaiseksi. Jos kasaa ukkoa nurmikolle, niin kannattaa käyttää aika pieniä kiviä. Isommat kun jäävät alkukesästä ruohonleikkurin teriin, ellei niitä käy hakemassa pois ukon sulaessa.

Entti-ukko5

Pallonpyörittäjä kävi täällä. Lunta oli juuri tarpeeksi!

Entti-ukko6

Valmis lumiukko riemuisena vastaanottamassa kaikkia pihapiiriin tulijoita! Melko innostuneen näköinen! : )

Hyviä talvileikkejä ja joulunaikaa kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille!

Puusta pitkään

joulukuu 13, 2014 by

Puurakenteet taivasalla

teksti Jaakko Pöntinen

Ihminen on käyttänyt puuta rakentamiseen hyvin kauan. Vanhin tunnettu säilynyt puurakennelma on kaivo. Se sijaitsee Saksassa Altscherbitzissa, lähellä Leipzigiä. Ikää kaivolla on noin 7000 vuotta. Sen kuilu on rakennettu tammesta. Kaivon seinämän rakenne muistuttaa neliskanttisia pohjattomia ja kannettomia laatikoita, jotka on pinottu päällekkäin. Liitokset laatikoiden sivujen välillä ovat hämmästyttävän taidokasta työtä – lovetukset istuttavat puulankut tiiviisti toisiinsa kiinni.

Toinen esimerkki puuaineksen säilyvyydestä on Uusi-Seelantilaiset kaurit (Agathis australis). Näiden puiden aikoinaan soihin uponneita runkoja nostetaan nykypäivänä taas maan pinnalle. Terveet rungot sahataan, kuivataan ja käytetään hienona puusepän puuna sisätiloihin huonekaluiksi tai koriste-esineiksi. Ikää vanhimmilla soista nostetuilla kauriyksilöillä on 50 000 vuotta.

istutuspuikko kauri puusta

Tuliaisena saatu, 45 000 vuotta vanhasta kauri-puusta tehty kylvöpuikko (kuva ja kuvateksti Anne Hanhiniemi)

Agathis australis

Kauri, Agathis australis (kuva Wikimedia Commons)

No, kuinkas sitten nykypäivän tuotteet – painekyllästetty tai lämpökäsitelty puutavara? Voiko näiltä odottaa pihakäytössä viidenkymmenentuhannen vuoden kestoa? Ei toki. Niin suokaurit kuin Altscherbitzin kaivokin ovat säilyneet näin kauan vain siksi, että ne ovat olleet hautautuneena kemiallisesti tasapainoiseen, tasalaatuiseen ainekseen. Ulkoilmassa puutavaraa rasittaa jatkuvasti kostuminen ja kuivuminen, lämpötilan vaihtelut, sateen hakkaava vaikutus sekä sateen kemiallisen koostumuksen vaihtelu, lika, ultraviolettisäteily ja monet muut asiat. Jos siis muinaisesta kaurista tekisi tänne kotisuomeen vaikkapa terassin, olisi puutavara silkkaa muhjua jo muutamien vuosien päästä. Kuinka hyvin nykyinen taivasalle tarkoitettu rakennuspuu sitten kestää?

Pohdimme kolmea eri vaihtoehtoa:
• Painekyllästetty puu / kestopuu (PK)
• Lämpökäsitelty puu / lämpöpuu (LK)
• Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)

Painekyllästetty puutavara lajitellaan kahteen luokkaan: A ja AB. Näistä A on kestävämpää ja siten tarkoitettu jatkuvaan maa- tai vesikontaktiin. Siitä rakennetaan maanvaraiset rungot, puiset perustukset ja vaikkapa kukkapenkkien reunukset. Luokan AB painekyllästetty puu on myös hyvin kestävää, mutta sitä ei suositella jatkuvaan kosteuteen. Niinpä tästä kevyemmin käsitellystä puutavarasta rakennetaan kaikkea maanpäällistä: terassien kävelypinnat ja kaiteet, pergoloiden yläosan rakenteet, kasvillisuussäleikköjä ynnä muuta vastaavaa. Puhtaana pidetty ja joidenkin vuosien välein pintakäsitelty PK-puu kestää ulkokäytössä kymmeniä vuosia. Maakosketuksessa A-luokan painekyllästetty puu kestää noin 25 vuotta. Kesto voi olla pidempi tai lyhyempi olosuhteista riippuen.

pergolarakenne

Puun ja betonin liitosta syntyy kestävä pergola-rakennelma, toteutus Entti Oy, www.entti.fi

Lämpökäsitelty puu on hyvin mittatarkkuutensa pitävää eikä sen valmistuksessa käytetä kemikaaleja. Käsittely tapahtuu lämpötilan säätelyn ja vesihöyryn avulla. LK-puu on myös hyvin lahonkestävää. Lämpökäsitellylle puulle suositellaan ulkokäytössä UV-suojan antavaa pintakäsittelyä, jotta puu pysyisi sileänä ja halkeamattomana. Käsittely on hyvä uusia joidenkin vuosien välein. Lämpöpuu maanpäällisissä rakenteissa kestää hoidettuna miltei yhtä hyvin kuin painekyllästetty puu. Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää myös suorassa maakosketuksessa, mutta se on suositeltavaa vain kuivassa maaperässä. Yleisesti ottaen kestopuu on parempaa maakosketukseen.

patioportaat

Siperianlehtikuusi soveltuu puun luonnollisen lahonvastustuskyvyn vuoksi erinomaisesti pihan maanpäällisiin rakenteisiin. Maakosketukseen kannattaa valita A-luokan painekyllästetty puu. Lahonkestävin osa puulajilla on sen sydänpuu. Niinpä leveää lehtikuusitavaraa saadaan vain kohtalaisen iäkkäistä yksilöistä. Onneksi siperianlehtikuusi on kuitenkin hyvinkin nopeasti kasvavaa sorttia – hyvillä paikoilla kasvu on jopa kotoista kuustamme nopeampaa! Lehtikuusi sopii vaihtoehdoksi, jos etsii täysin luonnonmukaista ratkaisua omalle pihalleen tai vaikkapa talon ulkoverhoukseen. Puuaines saa myös upean harmaan värityksen, jos jättää pinnan UV-suojakäsittelyä vaille ja käyttää sen sijaan esim. puuöljyä. Hoidettuna lehtikuusinen maanpäällinen rakenne kestää lähes yhtä hyvin kuin lämpökäsitelty puu.

Puulla on piharakentamisessa vankka asema. Sen se on saavuttanut hyvällä saatavuudella ja loputtoman monipuolisilla työstö- ja pintakäsittelyvaihtoehdoilla. Puuaines on myös huokoista, joten se on talvellakin kädelle tai jalalle miellyttävän tuntuista – puu ei johda kylmyyttä yhtä voimakkaasti kuin esim. kivi tai betoni, metallista puhumattakaan.

Ihminen on hakenut luonnosta puutavaraa tarpeisiinsa iät ja ajat. Rakentamisen trendit ja materiaalit kehittyvät ja muuttuvat, mutta edelleen puusta rakennetaan – eikä loppua ole näkyvissä.

Hämäränhyssyä

joulukuu 11, 2014 by

Pimeimpään vuodenaikaan huonekasveja hoitavan peukalossa on oltava erityisen herkkä tunto:

jos mullan pinta tuntuu vähänkin kostealta, ei kastelua, ei lannoitusta – sen sijaan useimmat kasvit pitävät keveästä sumutuksesta.

 

rahapuu, Crassula ovata

Rahapuu, Crassula ovata, on valon kasvi, jonka juuristo kärsii helposti liiasta märkyydestä.

Vähässä valossa rahapuun versot venyvät honteloiksi – onneksi kasvi kestää hyvin leikkaamista; kevään tullen versot leikataan ja uudesta kasvusta tulee tanakkaa ja elinvoimaista.

 

joulutähti, Euphorbia pulcherrima

Joulukukat, joulutähti, Euphprbia pulcherrima, on lupaus pimeyden väistymisestä ja uudesta keväästä.

Joulunodotusta

joulukuu 5, 2014 by

joulunodotus5

 

Kivistä on moneksi – Taru lakkaa viestiä joulutervehdyksiin.

 

joulunodotus2014entti

Valoa ja lämpöisiä ajatuksia joulunaikaan <3

 

Betonista

marraskuu 30, 2014 by

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen  (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Entti-pesubetonikiveys

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta  sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

entti-milanokiveys

 

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.

Kivi – ikuinen

marraskuu 22, 2014 by

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen (kuvat Anne Hanhiniemi)

Estetiikkaa pihalla palvellessaan on kivellä lähes rajattomasti käyttömahdollisuuksia.

Kivilaatuja on useita ja niiden pinta voidaan viimeistellä monella eri tapaa – tai jättää viimeistelemättä, luonnon muovaama pinta on moneen käyttöön paras vaihtoehto. Käytetyn kiven koolla ja muodolla annetaan kivelle käyttötarkoitukseen sopiva ilme ja ominaisuudet.

Kiven pinta on kova, sileä, napakka ja muuttumaton. Se luo loistavan vastapainon kasvillisuuden jatkuvalle kasvulle ja muutokselle. Kasvi on useimmiten muotokieleltään vapaa, hengittävä ja orgaaninen – kivi on rauhallinen, se ei muutu eikä vaihdu.

046

entti-pihataitaja

entti-pihataitaja 2

Vaalea loimu-liuske kimmaltaa auringossa kuin vesi.

 

entti-pihataitaja 3

Ensiksi joku hakkasi graniitista nupukiviä,  joku toinen työmies hakkasi kivet vanhan Turun katuun ja sukupolvia myöhemmin me hakkasimme ne portaiksi puutarhaan.

Entti-kivi

marraskuu 18, 2014 by

Äärettömyys, avaruus ylittää käsityskykyni, aluttomuus ja loputtomuus.

Entti-kivi vangitsee mielen oikeastaan tahtomattani; etsin tietoa ja vertaan sitä löytämääni kiveen: kaikista maapallolta löytyneistä avaruuskivistä yksikään ei ole samanlainen, vaikkakin niillä on ominaisuuksia, joiden perusteella niitä on luokiteltu.

 

avaruuskivi, meteoriitti

Entti-kiven pinta on tumma, mutta sisus vaalea – löydettyäni kiven, annoin sen hetkeksi miehen käteen ja samassa silmänkääntämässä siinä oli jo meisselin kärjellä tehty viiru, joka näkyy kuvassa.

meteoriitti, avaruuskivi

Tumma pinta on ohut; siinä minkä kuvittelen olevan meteoriitin kärki, kuori on lasimaisempi ja siinä on kellertävää, emalimaista väritystä.

Entti-kiven ominaispaino on samaa luokkaa kuin löydettyjen avaruuskivien ja myös suomalaisten maakivien – tuntomerkit eivät mielestäni kuitenkaan sovi jääkauden pyöreäksi hiomiin maakiviin.

Kivi,maa- ja taivaskivi

marraskuu 16, 2014 by

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen

Kivi on muuttumattomuuden, kestävyyden ja kovuuden symboli – ja myös kauneuden, oli kyseessä sitten jalokivi tai rosopintainen rakkakivi.
Kiviä on metsissä, teiden rakenteissa, koruissa, kiukaissa ja myös meitä kaikkein kiinnostavimmassa paikassa – ihmisten pihoilla.

Pihakivi – pihalla rakenteena, koristeena tai molempina yhtaikaa oleva kivi, mitä kaikkea se on?

On noppakiviä, seulapääkiviä, kuulapuhallettuja porraskiviä, betonikiviä, liuskekiviä, yksittäisiä koristekiviä, kivikatteita.
Puhuttaessa pihakivestä ensimmäisenä nousee kenties mieleen ajatus kukkapenkkiä reunustavasta luonnonkivireunuksesta tai autotallin edustan betonikiveyksestä. Mieleen tulee muuri, joka rajaa talon seinustalla olevaa kasviryhmää tai askelmat, joita pitkin laskeutuu alas pihalle talosta ulos tullessaan;

näitä kaikkia ja enemmänkin on kivi, jonka ihminen on tehnyt omakseen kesyttämällä sen villistä luonnosta palvelemaan esteettisyyttä ja käytettävyyttä.

012

 

Ihmeellinen kivi?
Anne Hanhiniemi

Rakennamme pihoja.
Taru, Jenni, minä itse ja kymmenkunta yrityksemme työntekijää olemme naputelleet pihoille tuhansia maakiviä. Graniitit, sälvät, gneissit, hiekkakivet ja rapakiviksi kutsutut ovat tulleet tutuiksi,
mutta yhtä en ole koskaan ennen tavannut – nimesin sen Entti-kiveksi löytöpaikan mukaan.
Elokuussa kaivoimme tontin saviseen maahan kaapeliojaa – ei ollut kiviä, mutta saven pinnalla näytti olevan miltei mustaksi muumioitunut omena.

Omena? Omenapuuta vain ei ollut lähistöllä. Poimin savisen pallukan, se olikin yllättävän painava, pesin puhtaaksi ja aloin tutkia:
• muoto pyöreähkö, vähän kolmiomainen
• läpimitta leveimmältä kohdalta 60 mm ja paino 310 grammaa
• pinta lasimainen, tumman mahongin värinen, kärjestä kiiltävä ja sileä
• sivuilla erikokoisia painaumia
• ’peräpää’ epätasainen ja mattapintaisempi, terrakotan värinen läiskä

Ihan väistämättä mieleen nousi ilmakehässä palanut avaruuskivi – meteoriitti. Niitähän sataa taivaalta.
Paitsi ei sada – vain noin joka tuhannes meteoriitiksi luultu kivi on peräisin ilmakehän tuolta puolen ja Suomessakin niitä on luetteloitu vain 13.

Entti-kivi 'edestä'

Entti-kivi ’edestä’

Entti-kivi sivusta

Entti-kivi sivusta

Entti-kivi 'perästä'

Entti-kivi ’perästä’

 

Mikä on tämä Taivaan Lahja, tiedätkö?

Pihalammen ensimmäinen kevät

huhtikuu 22, 2012 by

Jää on lähtenyt.

Syksyllä lammen vettä kierrättävä pumppu on nostettu talvisäilöön, vesi on jätetty altaaseen vastapainoksi jäätyvän maan paineelle.

Nyt lampi tyhjennetään, puhdistetaan ja täytetään puhtaalla vedellä.

Iloisesti solisee jälleen.

Kaikki on vielä niin uutta, taimet pieniä ja lammen ympäristö karu – kasvit kasvavat – parissa vuodessa näkymä on jo tasapainoinen.

 

 

 

 

 

Viides ilta

huhtikuu 8, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 29.3.2012_5luento

Illan aikana tutustuttiin puutarhojen erilaisiin tyyleihin: minimalistinen-, muoto-, ruusu- itämainen-, yrtti- ja perhospuutarhat, joista katseltiin valittuja kuvia kirjoista; perinnepuutarhan kasveista on kuvia myös diasarjassa.

Suunnittelun kohteena oleva esimerkkipiha eteni kurssin aikana pihasuunnitelmaluonnokseksi – piha on jäsennelty eri alueisiin, istutettavat puut ja hyötykasvit on määritelty ja pihalla on jo oma luonteensa.

Pihan tarina jatkuu suunnitelmasta toteutukseen – tosin hieman epätavallisessa järjestyksessä. Pihan ja talon suunnittelu on edennyt samanaikaisesti, mutta toteutus alkaakin pihasta. Jatkokertomus tulee kategoriaan ’Tontista hyvän elämän puutarhaksi’.

Keisarinpikarililja


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.