Marjakuusen leikkaaminen 2

maaliskuu 19, 2015 by

Monien muotojen marjakuusi

marjakuusen rajattu korkeusMarjakuusi sietää säännöllistä, voimakastakin leikkaamista – vaikkapa rajaamisen tietyn korkuiseksi.marjakuusen rajattu muoto

Marjakuusi viihtyy hyvin varjoisessa kasvupaikassa, missä se ei ole alttiina kevätahavalle (kevätauringon paisteelle maan ollessä vielä jäässä).

monen muodon marjakuuset

Topiaria on kasvien muotoon leikkaamista. Kehittyneissä puutarhakulttuureissa – Japanissa, Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa,Välimeren maissa – kasveja leikataan geometrisiin, orgaanisiin ja usein myös erilaisia hahmoja esittäviin muotoihin; omassa kulttuurissamme topiariaa on enimmäkseen sovellettu vain orapihlaja- ja kuusiaitoihin.

Nykyisille, ahtaille pihoille kasvien muotoleikkaus sopii hyvin eikä se hyvillä välineillä, säännöllisesti tehtynä ole kovinkaan vaivalloista.

Puistossa

maaliskuu 16, 2015 by

Keväinen kävelyretki antaa ideoita ja karistaa talveen helposti jäävän mielen tykkylumia.

tahkapuisto

 

Terve!

Kävinpä Tähkäpuistossa pienellä pyöräily-kävelyretkellä. Puisto on historiallinen, n. vuonna 1530 virkistysalueeksi määrätty alue Turun Petreliuksessa, Henrikinkirkon vieressä. Upeaa antia tarjoaa Tähkäpuiston Rosarium, johon kuuluu satoja eri ruusulajikkeita ja yli tuhat ruusupensasta. Siinä riittää nuuhkittavaa ja katseltavaa. Klikkaa tästä päästäksesi Turun kaupungin Tähkäpuisto-sivulle.

Kyllä täytyy myöntää, että innostus tulevan kesän kasviasioihin jo hieman leiskahti katsellessani sulaa nurmea, siistittyjä istutusalueita sekä jäästä ja lumesta vapaita puita ja pensaita. Enää ei kestä kauaa kun monen pihaisat puuhat vuonna 2015 todenteolla alkavat!

katetta

Ruusujen katteeksi on valittu hienojakoinen sepeli. Puiston hoitovastaava on varmasti huomannut tämän toimivaksi tavaksi, menetelmä kun on laajalti käytössä Tähkäpuiston alueella. Sulattanee juuristoa tasaisen tehokkaasti lämpöä siirtämällä ja pitää versojen tyvet kuivina – ilma kun pääsee vapaasti kiertämään kivien lomassa.

 

Pinus mugo 'Pumilio', kääpiövuorimänty. Kestävä? Kyllä. Ainavihanta? Kyllä. Kaunis? Kyllä. Tervekasvuinen? Kyllä. Helppohoitoinen? Kyllä. Kannattaako hankkia? Kyllä.

Pinus mugo ’Pumilio’, kääpiövuorimänty. Kestävä? Kyllä. Ainavihanta? Kyllä. Kaunis? Kyllä. Tervekasvuinen? Kyllä. Helppohoitoinen? Kyllä. Kannattaako hankkia? Kyllä.

 

Sembramänty, upean uljas ja selvämuotoinen puu. Valitettavasti sen alaoksat alkavat usein karsiutua Suomessa. Syitä olen kuullut monia, tiedä sitten mikä on se oikea. Sairaus, sieni, vääränlainen talvi, yms. Sellaisiakin huhuja liikkuu, että jokin tietty kanta kestäisi paremmin kuin toinen.

Sembramänty, upean uljas ja selvämuotoinen puu.

Olen havuihminen. Rakastan havujen käytettävyyttä ja selviytyvyyttä Suomen vaativissa olosuhteissa. En pidä tavallisimpiakaan havuja liian tavallisina miltei mille hyvänsä pihalle tai virkistysalueelle.

Vieressä kuva sembramännystä. Valitettavasti sen alaoksat alkavat usein karsiutua Suomessa. Syitä olen kuullut monia, tiedä sitten mikä on se oikea. Sairaus, sieni, vääränlainen talvi, yms. Sellaisiakin huhuja liikkuu, että jokin tietty kanta kestäisi paremmin kuin toinen.

Mitä lyhyehköstä retkestäni lähipuistoon jäi käteen? Hyvää mieltä, ajatuksia ja ideoita. Onneksi on yhteiskunnalla ainakin toistaiseksi varaa ylläpitää tällaistakin – aina niin ei ole ollut eikä välttämättä joskus taas tule olemaan. Nautitaan nyt, kun voimme.

Päätän tämän pienen kevätpäivityksen kuvaan, joka puhuu puolestaan. Hyvää kevättä kaikille!

 

DSC_1093

 Teksti ja kuvat: Jaakko Pöntinen

 

Pihaa pohtien – käytännöllisyyttä sopivasti

maaliskuu 6, 2015 by

Suoria vai kaaria?

Piha on elämistä varten. Siellä leikitään, levätään ja harrastetaan. Pyykit kuivavat telineellä ja auto pestään pihatiellä tai nurmikolla. Oman kodin pihapiiri on monen mielenmaiseman taustakuvana. Millä tavoin siis järjestellä tämä monikäyttöinen tila – mikä on oikea suhde käytännöllisyyden ja taiteellisen halun välillä? Tämän artikkelin kirjoittaja on melko käytännönläheinen ihminen, joten ajattelen paljon selkeitä linjoja, helposti ylläpidettäviä ratkaisuja enkä ole valmis uhraamaan paljoakaan tästä helppoudesta saadakseni jotakin monimutkaisempaa.

Mikä sitten on monimutkaista ja mikä helppoa? Esimerkkinä tästä olkoon betonikivestä rakennettu istutusallas, pihan tyypillinen rakenne.

Pihastudio_istutusallas1Kuvassa 1 istutusallas on suorakulmainen, rytmikäs ja selkeästi rajattu. Suorakulmaisuutensa ansiosta osioiden leveydet voivat olla keskenään erisuuruiset, joten altaan muotoilu on helpompaa. Jos altaan ulkopuolella on betonikiveystä tai jotakin muuta kasvillisuudesta vapaata pintaa, on ratkaisu toimiva ja näyttävä – suorat pinnat antavat kiveykselle tai patiolle runsaasti ryhtiä. Jos allas rajautuu nurmikkoon on luvassa jonkinasteista ylläpidon vaikeutta – ruohonleikkuri ei pääse terävään sisäkulmaan. Myös ulkokulmien ajaminen on työlästä – leikkuri on vietävä suoraan kulman ohi kahdesti, kerran kumpaankin suuntaan ohi kulman ajaen.

 

Pihastudio_istutusallas2Kuvassa 2 on ratkaisu pyöreämuotoinen. Kiveys tai patio näyttää toki hyvältä myös tämän kanssa, mutta nurmikon kannalta tämä ratkaisu on erittäin hyvä. Leikkurilla voi nyt ajaa nurmikon altaan ympäriltä yhdellä työnnöllä. Menetys verrattuna kuvaan 1 on ryhdissä ja suorissa linjoissa. Myös muodon monipuolisuus kärsii hieman, koska kiven kaareen latominen antaa vähemmän vapautta käyttää tilaa hyväksi kuin suoria linjoja käytettäessä kulmien sijoittelu. Suoran kulman voi tehdä mistä hyvänsä kohdasta muuria, mutta kaarre vaatii aina tilaa.

 

Pihastudio_istutusallas3Kuvassa 3 yhdistetään piirteitä kummastakin tavasta. Nyt on suoraa linjaa ja ryhtiä, mutta samalla hoidon kannalta vaikea sisäkulma on poistettu ja vastakkainen kulma on niinikään pyöristetty. Se, mikä viime kädessä sopii parhaiten on toki piha- ja henkilökohtaista.

 

 

 

 

Vaikka rakenteet ovat merkittävä osa pihaa, on kasvivalinnoillakin suuri rooli pihan käytännöllisyyttä ajatellen. Hoitoa vaativia pensaita vai korkealle oksansa kurottava, vuosikymmeniä hoidotta pärjäävä puu? Lamoava, leviävä ja kuritusta jossakin vaiheessa kaipaava lamohietakirsikka vai jokin helppohoitoinen matalakasvuinen kataja? Toki pystykasvuinen pensas, puu ja lamoava maanpeittokasvi ovat käyttötarkoitukseltaan eri sorttia. Suunnitellessa on kuitenkin täysi vapaus (kasvupaikkaedellytykset huomioon ottaen) valita ne kasvit, jotka omaan pihaan haluaa. Siitä kumpuaa jokaiselle käyttöön tarkoitetun pihan ilo, eikä kahta samanlaista ole.

Marjakuusien leikkaaminen

helmikuu 28, 2015 by

Marjatan ja Mikon puutarhassa

Maailmassa on ilon ja onnen puutarhoja, isoja ja pieniä. Alan ammattilaisena minut on kutsuttu pihoihin ja puutarhoihin, joista huokuu omistajien innostus ja osaaminen, estetiikan taju ja harrastuneisuus. Opin aina.

Marjatan ja mikon puutarhassa Marjatan ja Mikon puutarhassa kasvaa monia kartiomarjakuusia, Taxus x media (T. baccata x cuspidata), euroopan ja japaninmarjakuusen risteytyksestä syntyneitä lajikkeita.

Marjakuusien leikkaaminen

Marjakuuset ja tuijat sopivat puutarhan ikivihreäksi ja aidanteiksi, koska ne kestävät hyvin muotoon leikkaamisen – ominaisuus poikkeaa kotoisesta metsäkuusesta ja muista Picea-suvun kasveista siten, että marjakuusen ja tuijan useamman vuodenkin vanhoista, puutuneista oksista, jopa rungosta versoo uutta kasvua.

Kun marjakuuset alkoivat hallita ja peittää puutarhan näkymiä, isäntäväki kasvien poistamisen sijaan näkivät asian toisin ja tarttuivat toimeen.

marjakuusi 'pilvet'Seinustan marjakuuset kasvatetaan bonsai-puiden muotoon, jota kutsutaan ’pilviksi’.

 

 

 

 

014

Rohkeasti leikatut kartiomarjakuuset saavat vuosittaisilla leikkauksilla pallomaisen muodon.

pihamestarilaatta_pieniMarjatan ja Mikon yhteinen innostus puutarhaan ja kaunis lopputulos on myös palkittu ja he ovat saaneet kiinnittää talonsa seinään arvostetun Pihamestari-laatan.

Hedelmät ja marjat satona suoraan syliin!

helmikuu 23, 2015 by

Hedelmät ja marjat odottavat viljelijäänsä.

Mehukkaat päärynät, herkulliset luumut, makeat persikat, runsas omenasato, ihanat mansikat, mahtavat pensasmustikat, maukkaat viinimarjat ja terveellinen tyrni. Tässä muutamia hyviä syitä perustaa marjoja ja hedelmiä tuottava hyötypuutarha tai pitää kunnossa vanhaa, olemassa olevaa satoa tuottavaa kasvillisuutta!

Mistä aloittaa hyötypuutarhan rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelu? Pohdi seuraavanlaisia asioita ennen kuin ryhdyt toimeen itse tai otat yhteyttä ammattilaiseen:

Mikä on tarpeen?
Onko puutarhani hoidon, uudistamisen tai rakentamisen tarpeessa?
Monia hoitoleikkauksia on hyvä tehdä keväällä, joitakin taas syksyllä. Koko kasvukausi sopii uuteen istuttamiseen ja koko sulan maan kausi uuden rakentamiseen.

Mitä haluan?
Olenko itse halukas kokeilemaan jotakin uutta? Miltähän se marjasinikuusaman marja maistuu… Tai herkkuluumu? Perhettä, lähipiiriä tai itseään on mukava ilahduttaa itse kasvattamallaan ravinnolla. Meille ihmisille lahjaksi suotu maan sato maistuu yleensä kaikille.

Tyrni.

Mistä voin luopua?
Puutarhassani on kyllä kaikenlaista, mutta onkohan siellä liikaakin? Jospa istuttaisin uutta vanhojen tilalle? Valoisuus on hyväksi suurimmalle osalle hedelmää tuottavia puutarhakasveja – toki jotkut lajit kaipaavat katvetta tai miltei varjoisaakin ollakseen satoisia. Ei ole mikään häpeä poistaa vanhaa kasvillisuutta uuden tieltä.

- Mistä haluaisin tietää lisää?
Milloin hoitoleikkaan omenapuun? Entäs päärynän tai luumun? Onko kasvupaikkojeni happamuus kasveille oikea? Entäs valoisuus tai kosteus?

Punaherukka.- Onko valitsemani tai olemassa oleva hyötypuutarhani paikka oikea?
Tulisiko joitakin kasviyksilöitä siirtää toisaalle tai muutettava pihan olosuhteita poistamalla tai istuttamalla kasvillisuutta pihallani?

- Kuinka paljon minulla on aikaa käytettävissäni hyötypuutarhani hoitoon?
Mitä voin tehdä itse ja missä on parasta hankkia ammattiapua? – siinä vasta pulma! Monista asioista voi selviytyä itse ja ystävien avulla moni projekti on mahdollinen, mutta joskus tietoa ja aikaa tarvitsee enemmän, kuin on helposti saatavissa. Silloin alalle opiskelleet ihmiset voivat auttaa.

Ota rohkeasti yhteyttä alan osaajiin. Panostuksesi hedelmiä korjaat vielä vuosia puutarhurin käynnin jälkeen!

Kevät jo kohta kolkuttelee…

Kultasadetta

helmikuu 21, 2015 by

kultasade2.2014

”Unohdin erään tavarani tilalle, ja kävin hakemassa sen illalla pois. Päätin samalla vielä käydä kasvimaalla. Kun tulin sinne, tuntui kuin suuri taakka olisi pudonnut harteiltani. Selittämätön hyvänolon tunne täytti mieleni, kuin olisin sulautunut siihen, mitä ympärillä oli. En osaa selittää tai analysoida sitä paremmin, ja tuskin se on tarpeenkaan. Ymmärrän vain, että ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.”

Lainaus on erään nimettömänä pysyttelevän kuntoutujan kokemuksesta (julkaistu Puutarha & kauppa-lehden numerossa 4 / 2015).

Niin totta, ei tarvitse selittää.

 

 

Tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris

helmikuu 13, 2015 by

Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis (kuva Wikipedia commons)

 

Pulsatilla vulgaris valkoinen Tarhakylmänkukat ovat samaa sukua luonnon kangasvuokon kanssa, joka on koko Suomessa rauhoitettu – kaunis, harvinainen ja vaarantunut. Kangasvuokon nimi kertoo paljon: kasvi esiintyy kanerva- ja puolukkakankailla, soraisilla ja hiekkaisilla kasvumailla; tieteellisen nimen vernalis, keväinen, kertoo kukinnan aikaisuudesta.

Onneksi kangasvuokolle, Etelä-Karjalan maakuntakukalle, sen viehättäviä sukulaisia voi ostaa puutarhaan istutettaviksi.

Valkoinen tarhakylmänkukka muistuttaa kangasvuokkoa.

Pulsatilla katse aurinkoon

Kasvupaikka valitaan luonnonoloja vastaaviksi – kevätauringon lämpöön, läpäisevään kasvualustaan, kivikkopuutarhaan esimerkiksi. Tarhakylmänkukat pitävät luonnonkasvia enemmän ravinteikkaasta ja hikevästä mullasta; se tarkoittaa ilmavaa, humuksen ja kivennäismaan seosta, ei tiivistä savea.

Pulsatilla vulgaris, purppura

Tarhakylmänkukkien  (syn. lännenkylmänkukka) väreissä on myös syvyyttä.

pulsatilla vulgaris pun

PulsatillaKukinnan mentyä siemenhahtuvapallot ovat eritavalla kauniita – ne sopivat hyvin koristeheinien tyyliin.

Vyöhykeoppia

helmikuu 8, 2015 by

Tervehdys!

Suomi. Maa, jonka napapiiri jakaa kahteen osaan Rovaniemen kohdalta. Havupuiden ja joidenkin lehtipuiden maa. Kuinka pohjoisessa sitten olemme? Maailmanlaajuista tilannetta tutkimalla huomaamme: olemme jotakuinkin niin pohjoista porukkaa, kuin vain joltjoksisen kasvillisuuden monimuotoisuuden kannalta voi. Suomi on kasvillisuusvyöhykkeeltään taigaa, jolla havupuut ovat dominantteja, vallitsevia.

Pulsatilla_patens_1

Hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens. Lähde: Wikimedia commons.

Vain yksi pykälä pohjoisemmaksi ja taiga muuttuu tundraksi. Siellä ei sitten enää kasvakaan kuin vain hajanaisia puita, nekin kaikki kuusia. Jäkälää ja sammalta löytyy kuitenkin, kuten myös seuraavat kasvit: rikko Saxifraga caespitosa, hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens, grönlanninpursu Ledum groenlandicum, sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi ja kaksi pajua Salix arctica ja S. pulcha. Joitakin muitakin tundralla viihtyviä kasveja luultavasti on, mutta voimme kuitenkin onnitella itseämme: taiga on huimaavan paljon monimuotoisempi kasvillisuudeltaan kuin tundra.

 

Biomes

Maailman kasvillisuusvyöhykkeet. Kanadalla ja Suomella onkin antoisa kasvienvaihtohistoria. Tässä sille syy. Lähde: Wikimedia commons.

Kasvilajeja on maailmassa nykyisen arvion mukaan 300-315 tuhatta. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa noin 2500 eri lajia. Se on hyvä määrä. Suomen pinta-ala on koko maailman pinta-alasta noin 1/450 osa. Kasveja meillä sen sijaan on 1/125 osa, lähes neljä kertaa enemmän kuin pinta-alamme ”oikeuttaisi”. Näin pähkäiltynä on luontomme siis lajistoltaan oikein runsas! Sen kyllä havaitsee jo silläkin, että astuu ulos ovesta vaikkapa lähimpään metsään ja oikein tarkasti katsoo, minkä kaiken monimuotoisuuden päälle sitä tennarinsa laskee… Kunhan se kesä nyt vain tulisi. Talvella tennarin alle jää lähinnä lunta.

vyöhykkeet

Puutarhakasveille tarkoitetut menestymisvyöhykkeet Suomessa. Kuvasta kiitos Ilmatieteen laitokselle – klikkaa kuvaa päästäksesi heidän sivulleen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa Matti Meikäläisen tai Pirjo Pihanlaittajan puutarhaa ajatellen?

No: maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet antavat osviittaa sille, minkälaiset kasvit todennäköisesti menestyvät pihoillamme Suomessa (koska ne ovat muutoinkin luonnonvaraisina kasvavia). Tätä ei pidä sekoittaa Suomen sisäisiin menestymisvyöhykkeisiin. Ne kuvaavat puutarhakasvien menestymistä Suomessa – eivät luonnonmukaisten kasvien pärjäämistä, toisin kuin aiemmin esitellyt maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet.

Miten selvitä tästä tiedon tulvasta? Taimistoilta saa paljon hyvää tietoa. Jos aiot ryhtyä useamman kasvin hankintaan tai pihan uudistamiseen, ehkä jopa uuden pihan rakentamiseen on paras aloituspaikka ammattimainen puutarhuri ja hänen henkilökohtainen suunnitelmansa sinulle.

Ammattilainen osaa arvioida pihasi valoisuuden, tuulisuuden, kosteuden ynnä muita kasvivalintojen kannalta erittäin oleellisia asioita. Näin saat pihallesi kasveja, joilla on parhaat edellytykset menestyä.

Hyvää keväänodotusta!

Ja kun kevät keikkuu puutarhassa

Yöt ovat vielä kylmiä, kun tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris sp. vulgaris, avaa kukkansa kohti aurinkoa.

Pulsatilla valkoinen 1

Kevään ja kylmänkukkien tarina jatkuu – (kuva Anne Hanhiniemi)

Tähtien paljous

helmikuu 3, 2015 by

Entti-kivi

 

Entti-kivi ei olekaan mystinen savipallo, jolla on rautapitoinen kuori. Se ei myöskään ole luonnonkivi. Eikä taivaan kivi, meteoriitti.

Kaiken tämän selvitti Geologian Tutkimuskeskuksen tekemä röntgenfluorenssianalyysi (XRF):

”Koska jokaisella alkuaineella on erilainen energiaspektri, voidaan mittaustuloksesta päätellä, mitä alkuaineita näytteessä on. Lisäksi spektrin komponenttien intensiteeteistä on mahdollista laskea eri alkuaineiden konsentraatiot näytteessä. Nykyisin röntgenfluoresenssianalyysi on rutiininomainen tekniikka tuntemattomien näytteiden analysoinnissa.”

Tulos %: kuparia (Cu) 1,181; titaania (Ti) 0,571; mangaania (Mn) 0,047; zirkonia (Zr) 0,0343; hopeaa (Ag) 0,0180; tinaa (Sn) 0,027; booria (B) 0,0033; alumiinia (Al) 7,713; piitä (Si) 32,877; mutta ei sitten ilmeisesti ollenkaan rautaa.
Entti-kivi on XRF-mittauksen ja tutkijan tulkinnan mukaan kuulamyllyn jauhinkiveksi teollisesti valmistettu korundi (alumiinisilikaatti).

Entti-korundi on minulle paitsi symboli, myös mysteeri: mistä todennäköisesti Kiinassa valmistettu ja vielä pinnaltaan kulumaton myllynkivi on päätynyt tontilleni?

Entä onko tutkimattomassa avaruudessa tyypillisiä tähtiä – ovatko taivaan kivet jo valmiiksi luokiteltu?

Kuusiaidan leikkaus

tammikuu 31, 2015 by

Kuusiaidan pitkä elämä

istutettu kuusiaita

Istutettu kuusiaita on erinomainen suoja tontilla – kasvaessaan korkeutta se suojaa katseilta, pölyltä ja melulta. Maaseudulla näkee korkeita, leikkaamatta kasvatettuja kuusiaidanteita suojaamassa pihapiiriä tai hedelmätarhaa aukealta puhaltavilta tuulilta. Vanhoilla asuntoalueilla on kuusiaitoja, joita on yksi sukupolvi leikannut säännöllisti, mutta tapa ei ole periytynyt seuraaville asukkaille ja aita on alkanut kasvaa monilatvaisena kuusirivistönä paikassa, jossa aidan varjostavuudesta voi olla jopa haittaa.

Kuvan kuusiaita on istutettu edellisenä kesänä normaalia kookkaamista taimista ja jo nyt on leikkaamisen aika.

Entti Oy:n puutarhuri Taru

Kuusiaita kasvatetaan geometriseen muotoon leikkaamalla säännöllisesti joka vuosi marras-maaliskuun välisenä aikana. Oikeaoppisesti typistetään vain edellisen vuoden kasvua eikä sitä tarvitse jäädä jäljelle välttämättä pätkääkään, solukerros rittää. Käytännössä aita levenee ja nousee joka tapauksessa vuosien saatossa ja se kannattaa huomioida ensimmäisistä leikkauksista lähtien. Kuusentaimien latvat katkaistaan vasta, kun toivottu korkeus saavutetaan – lähestulkoon.

kuusiaidan ensimmäinen leikkaus

Kuusiaidan leveys on merkittävää myöhemmin, kun haluttu korkeus on saavutettu: leveäksi kasvanut, korkea kuusiaita on työläs leikata varsinkin silloin, jos latvakasvua ei ylety leikkaamaan yhdeltä puolelta.

aidan korkeudellakin on merkitystä

Yli sata metriä leikattavaa aitaa – ylös ja alas useammankin kerran.

www.entti.fi

 


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.