Leikkaa kuivat, vesomattomat haarat

Verenpisarojen talvetusta

Tervehdys, pitkästä aikaa!

Tänä vuonna olin ajatellut jättää verenpisarani talvettamatta. Raukat näyttivät kuitenkin jo pienten pakkasjaksojen jälkeen niin nuutuneilta, että karsinpa ne kuitenkin ja vein kerrostaloyhtiömme pimeään kylmävarastoon. Nuutuminen johtuu kuivasta ilmasta, joka talvella vaivaa meitä ihmisiäkin kuivan ihon muodossa.

Käyn pari kertaa talven aikana antamassa vettä tälle sekä kahdelle muulle verenpisaralle. Siinä kaikki! Eipä tarvitse näidenkään kitua janoisena sopimattoman kuivassa ilmastossa. Keväällä taas sitten pukataan kasvua niin että oksat pois… Hehheh.

Hyvää talvea lukijoille (ja Fuchsioille)!

Aster Novi-Belgii

Kukkia lokakuussa!

Moi!

Kukkia? Löytyy yhä…

Aster Novi-Belgii
Aster Novi-Belgii, syysasteri. Taustalla vielä värinä kukinnan lopettelevaa samettikukkaa.

 

Calendula officinalis, kehäkukka
Calendula officinalis, kehäkukka

 

Lavatera trimestris
Lavatera trimestris, kesämalvikki

 

Rhodociton atrosanguineum
Rhodociton atrosanguineum, keijunmekko. Pitkään tämäkin jaksaa!

 

Leucanthemum
Leucanthemum, vanha kunnon päivänkakkara. Onko tämä Superbum vai ei? Ken sen tietää….

 

Sedum spectabile'Brilliant'
Sedum spectabile ’Brilliant’, syysmaksaruoho

Sellaisia. Kukat ne ovat hyvä investointi, eikö totta!

Hyvää syksynjatkoa.

Kartonkinen tekoampiaispesä

Amppareita vastaan

Moi!

Ampiaiset vaikuttavat olevan hyvin territoriaalisia – jos näyttää siltä, että jokin toinen ampiaisporukka on jo asettunut taloksi, jättävät pesän paikkaa etsivät ja toimettomaksi jääneet kuhnurit paikan rauhaan.

Tähän ideaan on tarttunut kirjoittajan sisko, kuvataiteilija Minna Louhelainen. Hän on kenties jokseenkin ylipätevä rakentelemaan näin yksinkertaisia vempeleitä, mutta eipä se häntä estä! Tässä hänen tekemänään kaksi erilaista pesää, toinen harmaasta kartongista (niiteillä kasattu) ja toinen sanomalehtipaperista (teipattu) tehtynä. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, kirjoittajalla oli hetkessä mukana vain kännykkäkamera.

Tekoampiaispesä sanomalehtipaperista
Kartonkinen tekoampiaispesä

Tekopesän tehosta kertoo siskoni todistus siitä, miten ampiaisten parvekkeen kautta sisään tuleminen käytännössä lakkasi, kun hän ripusti (kartonkisen version) tekopesän hänen ja hänen miehensä asunnon parvekkeelle. Jonkin aikaa myöhemmin he laittoivat parvekkeelle takkeja kuivamaan ja tulivat ripustaneeksi ne tekopesän eteen ja kas: ampiaiset palasivat parvekkeelle ja sisälle. Takit otettiin pois ja taas ampparit kaikkosivat. Sattumaa? Tuskin.

Kokeilkaa ja kertokaa, miten teillä toimi!

 

Tauno Kuusisto, käsissään ensimmäinen lohkaistu osa kantoa.

Mies, kiila, leka ja kanto

Terve!

Erään työkohteemme naapurissa asuu Tauno Kuusisto, 80. Tauno on kaikenlaisen tekemisen ja ajattelemisen veteraani. Olin paikalla, kun huomasin miehen kaivaneen valtavan montun ikivanhan, vastikaan kuolleen omenapuun juurelle. Hän oli juuri ryhtynyt poistamaan kantoa. Työtapa on perinteinen ja takuulla toimiva. Taunolle työtapa on tuttu: kun Helsingin olympiakylää jatkorakennettiin 1940-50 lukujen taitteessa, oli hän siellä – muunmuassa kantosavotassa!

Tauno Kuusisto, käsissään ensimmäinen lohkaistu osa kantoa.
Tauno Kuusisto, käsissään ensimmäinen lohkaistu osa kantoa. Kiila odottaa jo iskijää seuraavassa lovessa.

 

Tauno Kuusisto sahaa
Lovet, joihin kiila laitetaan tehdään sentään sähkösahalla, käsityötä piisaa kyllä.

 

Tauno Kuusisto ja leka
Tauno jakamassa iskuja kiilaan.

 

Tauno Kuusisto voittajana
Tunnin-puolitoista myöhemmin, kun satun ensi kerran paikalle, on mies paloitellut kannon ja täyttänyt montunkin jo joutomaalla ja kompostilla. Ei voi kuin ihmetellä kaverin tehokkuutta. Taustalla Taunon pinoamat kannonkappaleet, jotka hän vie kuivamaan ja joilla lämmittää sitten saunaa.

Näinpä mies selviytyi urakasta! Mahtaa tulla makea tuoksu saunaan, kun kovalla työllä poistettu kanto palaa tulipesässä. Upeaa!

 

Vesiviljellyn tomaatin juuristo

Hydro-tomaatin edistymistä 2

Moi!

Tässä kuvia vesiviljellyn tomaattini voinnista. Täytyy sanoa, että homma toimii minun makuuni hyvin – tomaatista huolehtiminen on todella helppoa kastelutarpeen muututtua vain harvoin tehtävään veden lisäämiseen.

Vesiviljellyn tomaatin juuristo
Juuristosta on tullut melkoista spagettia! Tässä kuvassa vedenpinta on päässyt parin helleviikon jälkeen tippumaan.

 

Vesiviljellyn tomaatin kasvusto
Tässäpä näitä itse asioita kypsyy. Lehtiä on vähän; poistin juuri suuren osan, jotta kasvi keskittyisi enemmän tomaattien kypsyttämiseen. Myös latvan katkaisin, kasvi on jo aivan riittävän suuri parvekkeelleni.

 

Vesiviljelty tomaatti säleikössä
Tässä vielä yleiskuva koko kasvista. Kerrostalo-olosuhteessa on osattava pitää kasvit riittävän pieninä ja projektit lyhytkestoisina. Tuskin odotan kaikkien näiden tomaattien kypsymistä ennen kasvin poistamista. Projektista toiseen, turha tunteilu sikseen! :)
Harmaantunutta puuta ja mehitähti

Avoimet ovet Peltolan siirtolapuutarhassa 17.7.2016

Terve!

Kävin ihailemassa ihmisten mökkimaisemia Peltolan siirtolapuutarhassa jokavuotisten avoimien ovien aikaan. Nähtävää, juteltavaa ja koettavaa oli paljon! Tässä esittelemäni ilmestykset ovat vain erittäin pieni osa suuresta, innostuneiden puutarhureiden ja viherpeukaloiden kansoittamasta pienoismaailmasta. Mukana kirjoittajalla oli myös pikkuinen tyttövauva, joka vuoroin nukkui, vuoroin katseli kanssani kasveja kätevästi kantorepusta (vauveli ei suinkaan vaikeuttanut ihmisten kanssa juttuun tulemista).

 

Harmaantunutta puuta ja mehitähti
Aloitetaan tällä hillityn kauniilla yhdistelmällä, joka löytyi Merja Huttusen mökin pihalta. Harmaantunut puu ja mehitähden murretut punaisen ja vihreän sävyt ovat kuin luodut toisilleen. Pöytälevyä kannattelee vanhan omepelukoneen jalusta.

 

Pelargonia-asetelma
Pirjo Varangan taideteoksessa on mahtavat värit ja hauskasti häkistä ”karkuun” yrittävä enkelinsilmäpelargonia! Vaikeasti käytettävät värisävyt on tässä saatu hienosti pelaamaan yhteen.

 

Kasvillisuutta, portti ja hiekkalaatikko
Kuin lapsuuden satukirjoissa voi Virpi Metsätähden puutarhassa käydä hiekkalaatikolle leikkimään – ohi monipuolisen, vehreän kasvillisuuden, läpi köynnösten valtaaman portin. Upeaa!

 

Karjalanneito eli neitobegonia
Tässäpä kukkii upeasti karjalanneito, myös neitobegoniana tunnettu. Kirjoittaja pyysi kyllä kuvan julkaisuluvan, mutta unohti kysyä lupaa omistajan nimen mainitsemiselle! Käyn tässä joku kaunis päivä rouvaa tapaamassa – lisään nimen sitten myöhemmin tähän jos lupa heltiää.

 

Puutarha-aiheinen pienoiselämä
Esko Klenbergin puutarhasta löytyi varsinainen aarre – yksityiskohtia on ja teema on mahtava! Pienoismaailma siirtolapuutarhan pienoismaailmassa.

 

Auringonkukat astioissaan
Laitetaan vielä lopuksi jotakin helposti sulavaa, silmiä hellivää. Auringonkukat pikku astioissaan koristivat Maija-Riitta Koskisen patiota. Yksinkertaista ja siten loisteliasta!

 

Tässäpä tämä pieni avaus valtavan monipuoliseen siirtolapuutarhojen tarjontaan. Kun vain olisinkin voinut jatkaa kiertelemistä loppumattomiin, mutta pikku tyttö oli hyvä jo saada takaisin kotiin tuttujen seinien suojaan ja toki äidin syliin – sen parempaa ei pienokaisille olekaan.

Kiitos kaikille, jotka puutarhojaan Peltolassa hoitavat ja hyvää kesänjatkoa lukijoille!

 

 

1kk ikäinen vesiviljelty tomaatti

Hydro-tomaatin edistymistä

1kk ikäinen vesiviljelty tomaatti
Hyvin voi!

Moi!

Pikkupäivitys vain, aiheena tuo vesiviljelty tomaatti ja sen vointi :) Hyvin näyttää (nyt) menevän – alku oli hankalaa ja pikku tomskuni onkin varmasti hieman ikäisiään jäljessä. En ole tehnyt muuta kuin ohjannut kasvin kasvun säleikön läpi ja poistanut varkaat (kiitos myös vaimolle aktiivisesta varasjahdista!)

1kk ikäinen vesiviljelty tomaatti
Kauniit pikku palleroiset.

Tekevälle sattuu…

Terve!

Vesiviljelykokeiluni oli tikahtua aloittelijan mokaan heti alkuunsa. Tomaatin kasvualustan pH:n olisi näet oltava noin 6.5-7. Turun vesijohtovesi on kuitenkin Turun vesihuollon mukaan 8.5-8.9, eli aivan liian korkea yleisiin vesiviljelytarkoituksiin.

pH Down-happamuuden säätöaine
Happamuudensäätöaineen lisäys vesiviljelyastiaan

Tilasin siis pH:n alentamiseen tarkoitettua jauhemaista happoa. Mittasin paketin ohjeen mukaisen määrän lasipurkkiin, lisäsin hieman vettä ja sekoittelin seosta kunnes kaikki jauhe oli lionnut veteen. Sitten kippasin litkun tomaatin vesiastiaan.

 

Jatkossa saa tomaattini ravinteita kuten kuuluu! Tämmöistä se on kun lähtee uutta kokeilemaan… :)

Kirsikkatomaatin satoa

Tee-se-itse: Tomaatti vesiviljelyyn!

Terve!

Kirsikkatomaatin satoa
Kirsikkatomaatin satoa, kuvasta huomaa kuumuuden ja usein toistuneen vedenpuutteen näivettämän kasvuston.

Viime kesänä kasvatimme vaimon kanssa yhtä kirsikkatomaattia parvekelaatikossa, multaan istutettuna. Menestystäkin oli, satoa tuli hyvin. Ongelmana oli kastelu: vettä kannoimme kasville kymmeniä litroja kesän helteisinä aikoina. Pari päivää poissa kotoa riitti loistavasti koko kasvin nuuduttamiseen aivan murheellisen näköiseksi. Multaa oli sentään 40 litraa, sellainen määrä varaa paljon vettä – vaan ei tarpeeksi.

No, mikä ratkaisisi tämän? Päätin kokeilla tänä vuonna vesiviljelyä. Tutuistuin pikaisesti pääkohtiin, joita löysin ainakin nämä:

  1. Juuristo valolta piiloon
  2. Kookoskuitu on hyvä kasvualusta
  3. Veden on hyvä kiertää edes hieman, jotta se pysyy kauttaaltaan hapettuneena
  4. Sopivasti ravinteita vedessä
  5. Veden PH:n on oltava niinikään sopiva
Vesiviljelyyn valmistautumista
Vasen ylä: säleikkö ja istutuslaatikko, omaa tuotantoa.
Oikea ylä: pumppu pulputtaa, ruukku on vain alustana taimiastialle.
Vasen ala: taimiastiasta tehty vesiviljelyruukku.
Oikea ala: tomsku omalla saarellaan!

 

Vanhat mullat kärräsin taloyhtiön biojäteastiaan. Hankin pienitehoisen akvaarion kiertopumpun (hinta ~20e) jotta saan veden astiassa kiertämään. Asetin kookoskuituun istuttamani kirsikkatomaatin veteen ja pistin muutaman kiven painoksi, jottei tomaatti lähde ajelehtimaan.

Huom! Kirjoittajalle valkeni myöhemmin työkaverin kautta, että multaa ei itse asiassa saa laittaa biojätteen sekaan – vaikka multaa ”biompaa” tuskin voi ollakaan (Niin minä sen perustelin kun päätökseni tein…). Pahoittelen haksahdusta. Vanhat mullat kannattaa saman työkaverin mukaan kipata pihalle jonkun pensaan juurelle, täyttää häiritsevää monttua nurmikossa tai ripsotella ympäriinsä pihan viheralueille. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, multa kuuluu pieninä määrinä sekajätteeseen.

 

Vesiviljelyastian kansi.
Viljelyastian kannen sulkemisen aika.

 

Tein reiän hankkimani säilytyslaatikon (muutaman euron eräästä ruotsalaisesta kalustekaupasta) kanteen. Huomasin, että neljään osaan kannen halkaisu auttaa massiivisesti kannen laittamisessa paikoilleen, kun nyt kasvi siinä sitten nököttää.

 

Tomaatti vesiviljelyssä

 

Laitoin vielä säleikön paikalleen ja nyt on projekti sitten valmis! Enää olisi sato saatavana. Ostin ravinnetiivistettä jota lisään ohjeen mukaan suoraan veteen silloin tällöin – kunhan nyt kasvi ensin tottuu uuteen vetiseen kotiinsa. PH-liuskojakin on jossakin vaiheessa ostettava, ettei tomaatti jää paitsi ravinteista!

 

Sellaista tällä erää, hyvää kesää kaikille lukijoille!