Kivistä on moneksi – Taru lakkaa viestiä joulutervehdyksiin.
Valoa ja lämpöisiä ajatuksia joulunaikaan <3
Anne Hanhiniemi
Kivi – ikuinen
Kivi.
teksti Jaakko Pöntinen (kuvat Anne Hanhiniemi)
Estetiikkaa pihalla palvellessaan on kivellä lähes rajattomasti käyttömahdollisuuksia.
Kivilaatuja on useita ja niiden pinta voidaan viimeistellä monella eri tapaa – tai jättää viimeistelemättä, luonnon muovaama pinta on moneen käyttöön paras vaihtoehto. Käytetyn kiven koolla ja muodolla annetaan kivelle käyttötarkoitukseen sopiva ilme ja ominaisuudet.
Kiven pinta on kova, sileä, napakka ja muuttumaton. Se luo loistavan vastapainon kasvillisuuden jatkuvalle kasvulle ja muutokselle. Kasvi on useimmiten muotokieleltään vapaa, hengittävä ja orgaaninen – kivi on rauhallinen, se ei muutu eikä vaihdu.
Vaalea loimu-liuske kimmaltaa auringossa kuin vesi.
Ensiksi joku hakkasi graniitista nupukiviä, joku toinen työmies hakkasi kivet vanhan Turun katuun ja sukupolvia myöhemmin me hakkasimme ne portaiksi puutarhaan.
Entti-kivi
Äärettömyys, avaruus ylittää käsityskykyni, aluttomuus ja loputtomuus.
Entti-kivi vangitsee mielen oikeastaan tahtomattani; etsin tietoa ja vertaan sitä löytämääni kiveen: kaikista maapallolta löytyneistä avaruuskivistä yksikään ei ole samanlainen, vaikkakin niillä on ominaisuuksia, joiden perusteella niitä on luokiteltu.
Entti-kiven pinta on tumma, mutta sisus vaalea – löydettyäni kiven, annoin sen hetkeksi miehen käteen ja samassa silmänkääntämässä siinä oli jo meisselin kärjellä tehty viiru, joka näkyy kuvassa.
Tumma pinta on ohut; siinä minkä kuvittelen olevan meteoriitin kärki, kuori on lasimaisempi ja siinä on kellertävää, emalimaista väritystä.
Entti-kiven ominaispaino on samaa luokkaa kuin löydettyjen avaruuskivien ja myös suomalaisten maakivien – tuntomerkit eivät mielestäni kuitenkaan sovi jääkauden pyöreäksi hiomiin maakiviin.
Kivi,maa- ja taivaskivi
Kivi.
teksti Jaakko Pöntinen
Kivi on muuttumattomuuden, kestävyyden ja kovuuden symboli – ja myös kauneuden, oli kyseessä sitten jalokivi tai rosopintainen rakkakivi.
Kiviä on metsissä, teiden rakenteissa, koruissa, kiukaissa ja myös meitä kaikkein kiinnostavimmassa paikassa – ihmisten pihoilla.
Pihakivi – pihalla rakenteena, koristeena tai molempina yhtaikaa oleva kivi, mitä kaikkea se on?
On noppakiviä, seulapääkiviä, kuulapuhallettuja porraskiviä, betonikiviä, liuskekiviä, yksittäisiä koristekiviä, kivikatteita.
Puhuttaessa pihakivestä ensimmäisenä nousee kenties mieleen ajatus kukkapenkkiä reunustavasta luonnonkivireunuksesta tai autotallin edustan betonikiveyksestä. Mieleen tulee muuri, joka rajaa talon seinustalla olevaa kasviryhmää tai askelmat, joita pitkin laskeutuu alas pihalle talosta ulos tullessaan;
näitä kaikkia ja enemmänkin on kivi, jonka ihminen on tehnyt omakseen kesyttämällä sen villistä luonnosta palvelemaan esteettisyyttä ja käytettävyyttä.
Ihmeellinen kivi?
Anne Hanhiniemi
Rakennamme pihoja.
Taru, Jenni, minä itse ja kymmenkunta yrityksemme työntekijää olemme naputelleet pihoille tuhansia maakiviä. Graniitit, sälvät, gneissit, hiekkakivet ja rapakiviksi kutsutut ovat tulleet tutuiksi,
mutta yhtä en ole koskaan ennen tavannut – nimesin sen Entti-kiveksi löytöpaikan mukaan.
Elokuussa kaivoimme tontin saviseen maahan kaapeliojaa – ei ollut kiviä, mutta saven pinnalla näytti olevan miltei mustaksi muumioitunut omena.
Omena? Omenapuuta vain ei ollut lähistöllä. Poimin savisen pallukan, se olikin yllättävän painava, pesin puhtaaksi ja aloin tutkia:
• muoto pyöreähkö, vähän kolmiomainen
• läpimitta leveimmältä kohdalta 60 mm ja paino 310 grammaa
• pinta lasimainen, tumman mahongin värinen, kärjestä kiiltävä ja sileä
• sivuilla erikokoisia painaumia
• ’peräpää’ epätasainen ja mattapintaisempi, terrakotan värinen läiskä
Ihan väistämättä mieleen nousi ilmakehässä palanut avaruuskivi – meteoriitti. Niitähän sataa taivaalta.
Paitsi ei sada – vain noin joka tuhannes meteoriitiksi luultu kivi on peräisin ilmakehän tuolta puolen ja Suomessakin niitä on luetteloitu vain 13.
Mikä on tämä Taivaan Lahja, tiedätkö?
Pihalammen ensimmäinen kevät
Jää on lähtenyt.
Syksyllä lammen vettä kierrättävä pumppu on nostettu talvisäilöön, vesi on jätetty altaaseen vastapainoksi jäätyvän maan paineelle.
Nyt lampi tyhjennetään, puhdistetaan ja täytetään puhtaalla vedellä.
Iloisesti solisee jälleen.
Kaikki on vielä niin uutta, taimet pieniä ja lammen ympäristö karu – kasvit kasvavat – parissa vuodessa näkymä on jo tasapainoinen.
Viides ilta
Tontista hyvän elämän puutarhaksi
Puutarhakurssi 29.3.2012_5luento
Illan aikana tutustuttiin puutarhojen erilaisiin tyyleihin: minimalistinen-, muoto-, ruusu- itämainen-, yrtti- ja perhospuutarhat, joista katseltiin valittuja kuvia kirjoista; perinnepuutarhan kasveista on kuvia myös diasarjassa.
Suunnittelun kohteena oleva esimerkkipiha eteni kurssin aikana pihasuunnitelmaluonnokseksi – piha on jäsennelty eri alueisiin, istutettavat puut ja hyötykasvit on määritelty ja pihalla on jo oma luonteensa.
Pihan tarina jatkuu suunnitelmasta toteutukseen – tosin hieman epätavallisessa järjestyksessä. Pihan ja talon suunnittelu on edennyt samanaikaisesti, mutta toteutus alkaakin pihasta. Jatkokertomus tulee kategoriaan ’Tontista hyvän elämän puutarhaksi’.
Keisarinpikarililja
Neljäs ilta
Tontista hyvän elämän puutarhaksi
Puutarhakurssi 22.3.2012_4.luento
Pihasuunnitelma on tarkentunut; puiden ja pensaiden lisäksi tulevat perennat ja sipulikukat.
Herukkapensaan pyöreäksi pullistuneet silmut kertovat äkämäpunkkisaastunnasta.
Punkki talvehtii mustaherukan silmuissa, josta se lähtee liikkeelle silmujen avautuessa ja palaa taas syksyllä uusiin silmuihin. Jos pullistuneita silmuja on vähän, torjunnaksi riittää niiden nyppiminen talvella (tai joka tapauksessa ennen silmujen raottumista) ja hävittäminen polttamalla. Kovin saastunut pensas leikataan kokonaan alas ja versot hävitetään mieluiten polttamalla.
Punkin saastuttamasta silmusta ei kehity lehtiä tai kukkia ja pensas taantuu.
Kolmas ilta
Tontista hyvän elämän puutarhaksi
Puutarhakurssi 15.3.2012_3.luento
Esimerkkipihan suunnitelmassa on nyt paitsi istutettavat hedelmäpuut, myös herukkapensaat, karviaiset, tyrnit, pensasmustikat ja mansikat. Puutarhan polku tulee kulkemaan hedelmäpuiden lomitse ja puiden tarkoitus muodostaa lehtevä holvi polun ylle.
Narsissien, krookuksien, sinililjojen, posliinihyasinttien, lumikellojen ja kasvitieteellisten tulppaanien sipulit istutetaan hedelmäpuiden ja marjapensaiden alustoille, jossa ne kukkivat loisteliaasti ennen kuin puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Sipulikukat ovat maan alla lepotilassa silloin, kun on aika poimia marjat ja hedelmät.
Toinen ilta
Tontista hyvän elämän puutarhaksi
Puutarhakurssi 8.3.2012_ 2.luento
Unelma pihasta voi olla paisi toteutettvaksi tarkoitettu suunnitelma, myös mielentila ja meditaatio.
Puutarhakurssin toisena iltana kurssilaiset kertoivat omista pihaunelmistaan ja toteuttamissuunnitelmista.
Esimerkkipihan toiveet on sijoitettu pihasuunnitelmaan niin, että rakennukset, kulut, polut ja istutettavat puut ovat perustellusti paikoillaan. Suunnittelu on prosessi, joka kehittyy ja kypsyy – näin ollen suunnitelmakin saa useampia versioita.
Ensimmäinen ilta
Tontista hyvän elämän puutarhaksi
Puutarhakurssi 1.3.2012_1.luento
Suunnittelun lisäksi paneuduttiin puiden leikkauksen tekniikkaan, aiheesta on materiaalia blogin kategoriassa puiden hoito, leikkaukset.
Seuraavan illan aiheet:
Omat toiveet – unelmakartan esittely
Pihan jäsentely
Oman pihan luonnostelu
Puiden ja pensaiden leikkaukset sekä kasvien esittelyt jatkuvat.