Tähtien paljous

Entti-kivi

 

Entti-kivi ei olekaan mystinen savipallo, jolla on rautapitoinen kuori. Se ei myöskään ole luonnonkivi. Eikä taivaan kivi, meteoriitti.

Kaiken tämän selvitti Geologian Tutkimuskeskuksen tekemä röntgenfluorenssianalyysi (XRF):

”Koska jokaisella alkuaineella on erilainen energiaspektri, voidaan mittaustuloksesta päätellä, mitä alkuaineita näytteessä on. Lisäksi spektrin komponenttien intensiteeteistä on mahdollista laskea eri alkuaineiden konsentraatiot näytteessä. Nykyisin röntgenfluoresenssianalyysi on rutiininomainen tekniikka tuntemattomien näytteiden analysoinnissa.”

Tulos %: kuparia (Cu) 1,181; titaania (Ti) 0,571; mangaania (Mn) 0,047; zirkonia (Zr) 0,0343; hopeaa (Ag) 0,0180; tinaa (Sn) 0,027; booria (B) 0,0033; alumiinia (Al) 7,713; piitä (Si) 32,877; mutta ei sitten ilmeisesti ollenkaan rautaa.
Entti-kivi on XRF-mittauksen ja tutkijan tulkinnan mukaan kuulamyllyn jauhinkiveksi teollisesti valmistettu korundi (alumiinisilikaatti).

Entti-korundi on minulle paitsi symboli, myös mysteeri: mistä todennäköisesti Kiinassa valmistettu ja vielä pinnaltaan kulumaton myllynkivi on päätynyt tontilleni?

Entä onko tutkimattomassa avaruudessa tyypillisiä tähtiä – ovatko taivaan kivet jo valmiiksi luokiteltu?

Suuria ajatuksia – kunnes toisin todistetaan

Entti-kivi

Minulle löytämäni Entti-kivi on äärettömyydestä, polttavan ilmakehän läpäissyt avaruuskivi, meteoriitti. Mielessäni sillä on suuri symboliarvo – olen esitellyt kiveä ja toisille se on ennemmin vanha kiuaskivi, masuunikuonaa tai joku vaan kivi, jonka jää tai vesi on hiertänyt pyöreäksi.

Think big

Ajattelen maailman metropoleja. Seniori-ikäisiä, jotka kuluttavat tienaamaansa perintöä omaksi hyödykseen risteilyaluksilla, matkustelemalla, asumalla loistohotelleissa. He vaativat ja saavat palvelua.

Meillä on myös luksustuotteita tarjottavaksi: korkeatasoinen terveydenhoito, puhtaus, väljyys, hiljaisuus, kielitaitoinen väestö – vain tuotteistaminen palvelupoluksi, jota pitkin asiakkaat haluavat tulla, puuttuu.

Entti-kivi löytyi tontilta, jota jalostan vuosi kerrallaan puutarhaksi. Olen istuttanut puita; niiden katveessa isovanhemmat viettävät kesäpäivää lomaa viettämään tulleiden sukulaistensa kanssa – sitten joskus.

Lisäys:

Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja, kirjoitti Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden keskustelupalstalla 3.1.2015 www.y-lehti.fi/keskustelut/nayta/968

PS.

Lähetin Entti-kiven Geologian tutkimuskeskukseen, Kansannäytetoimistoon marraskuun lopulla ja odotan tutkimustulosta jo pian tulevaksi.

Entti-kivi

Äärettömyys, avaruus ylittää käsityskykyni, aluttomuus ja loputtomuus.

Entti-kivi vangitsee mielen oikeastaan tahtomattani; etsin tietoa ja vertaan sitä löytämääni kiveen: kaikista maapallolta löytyneistä avaruuskivistä yksikään ei ole samanlainen, vaikkakin niillä on ominaisuuksia, joiden perusteella niitä on luokiteltu.

 

Entti-kivi

Entti-kiven pinta on tumma, mutta sisus vaalea – löydettyäni kiven, annoin sen hetkeksi miehen käteen ja samassa silmänkääntämässä siinä oli jo meisselin kärjellä tehty viiru, joka näkyy kuvassa.

Entti-kivi

Tumma pinta on ohut; siinä minkä kuvittelen olevan meteoriitin kärki, kuori on lasimaisempi ja siinä on kellertävää, emalimaista väritystä.

Entti-kiven ominaispaino on samaa luokkaa kuin löydettyjen avaruuskivien ja myös suomalaisten maakivien – tuntomerkit eivät mielestäni kuitenkaan sovi jääkauden pyöreäksi hiomiin maakiviin.

Kivi,maa- ja taivaskivi

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen

Kivi on muuttumattomuuden, kestävyyden ja kovuuden symboli – ja myös kauneuden, oli kyseessä sitten jalokivi tai rosopintainen rakkakivi.
Kiviä on metsissä, teiden rakenteissa, koruissa, kiukaissa ja myös meitä kaikkein kiinnostavimmassa paikassa – ihmisten pihoilla.

Pihakivi – pihalla rakenteena, koristeena tai molempina yhtaikaa oleva kivi, mitä kaikkea se on?

On noppakiviä, seulapääkiviä, kuulapuhallettuja porraskiviä, betonikiviä, liuskekiviä, yksittäisiä koristekiviä, kivikatteita.
Puhuttaessa pihakivestä ensimmäisenä nousee kenties mieleen ajatus kukkapenkkiä reunustavasta luonnonkivireunuksesta tai autotallin edustan betonikiveyksestä. Mieleen tulee muuri, joka rajaa talon seinustalla olevaa kasviryhmää tai askelmat, joita pitkin laskeutuu alas pihalle talosta ulos tullessaan;

näitä kaikkia ja enemmänkin on kivi, jonka ihminen on tehnyt omakseen kesyttämällä sen villistä luonnosta palvelemaan esteettisyyttä ja käytettävyyttä.

012

 

Ihmeellinen kivi?
Anne Hanhiniemi

Rakennamme pihoja.
Taru, Jenni, minä itse ja kymmenkunta yrityksemme työntekijää olemme naputelleet pihoille tuhansia maakiviä. Graniitit, sälvät, gneissit, hiekkakivet ja rapakiviksi kutsutut ovat tulleet tutuiksi,
mutta yhtä en ole koskaan ennen tavannut – nimesin sen Entti-kiveksi löytöpaikan mukaan.
Elokuussa kaivoimme tontin saviseen maahan kaapeliojaa – ei ollut kiviä, mutta saven pinnalla näytti olevan miltei mustaksi muumioitunut omena.

Omena? Omenapuuta vain ei ollut lähistöllä. Poimin savisen pallukan, se olikin yllättävän painava, pesin puhtaaksi ja aloin tutkia:
• muoto pyöreähkö, vähän kolmiomainen
• läpimitta leveimmältä kohdalta 60 mm ja paino 310 grammaa
• pinta lasimainen, tumman mahongin värinen, kärjestä kiiltävä ja sileä
• sivuilla erikokoisia painaumia
• ’peräpää’ epätasainen ja mattapintaisempi, terrakotan värinen läiskä

Ihan väistämättä mieleen nousi ilmakehässä palanut avaruuskivi – meteoriitti. Niitähän sataa taivaalta.
Paitsi ei sada – vain noin joka tuhannes meteoriitiksi luultu kivi on peräisin ilmakehän tuolta puolen ja Suomessakin niitä on luetteloitu vain 13.

Entti-kivi'edestä'
Entti-kivi ’edestä’
Entti-kivi sivusta
Entti-kivi sivusta
Entti-kivi'perästä'
Entti-kivi ’perästä’

 

Mikä on tämä Taivaan Lahja, tiedätkö?