Anne Hanhiniemi, Author at Pihastudio - puutarhablogi / Entti Oy

”Jos haluat olla onnellinen…”

14/01/201507/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Gerontologi Suvi Fried Ikäinstituutista ja sosiologi Ilka Haarni kirjoittavat ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Turun Sanomien mielipide-sivulla 14.1.2015:

”Ikäinstituutissa ja Suomen Mielenterveysseurassa tekemissämme selvityksissä huomattavan moni iäkäs ihminen piti juuri mielen hyvinvointia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana. Monien mielestä tärkeää oli vastuu omasta hyvinvoinnista ja omien mielen vireyttä ylläpitävien rutiinien noudattaminen.”

Puutarha on jo muinaisessa Kiinassa ollut onnellisuuden lähde – mieli virkistyy luonnon ja kasvun seuraamisesta myös tänään.

Viherala on paitsi rakentamista, myös hyvinvointi- ja onnellisuustaloutta.

Hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävät, helposti saavutettavat tuotteet, odottavat toteuttajaansa.

Kauniin pihan arvo

08/01/201507/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Hyvin suunniteltu ja kauniisti toteutettu piha on arvokas – sen arvokkuus sisältää estetiikkaa, elämyksiä, harrastusta, hyötyä, olemisen onnea, asunnon ja ympäristön arvonnousua. Hyvin suunniteltu piha on helppohoitoinen olematta silti yksitoikkoinen; pihan arvo kasvaa erityisesti puiden kasvaessa.

Kiinteistövälittäjille jokin aika sitten tehdyn kyselyn mukaan kauniin pihan omaava kohde on haluttava ja siitä saatava hinta ylittää reilusti kymmenellä prosentilla keskiverron.

Kiinteistö vaihtoi omistajaa.

Piha ennen:
Tontti rajoittuu luonnontilaiseen metsään – metsämaa nousee kallioiseksi rinteeksi, josta sateisina kausina vesi tulvii laatoitukselle.

Piha jälkeen:
Metsän ja tontin rajalla on nyt salaoja, joka johtaa vedet kaivoon.
suunnittelu ja toteutus: www.entti.fi

Etupiha ennen:
Terassi on uusien asukkaiden tarpeisiin todellakin liian suuri. Sisältä katsottaessa näkymä on epäsuhtainen.

Piha jälkeen:
Ikkunanäkymä on sopusoinnussa huoneen sisustuksen kanssa. Asetelman tunnelma muuttuu vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Näkymä on pimeimpään aikaan iltaisin valaistu.
Suunnittelu ja toteutus www.entti.fi

Puun leikkaamisen taito

06/01/201511/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Pihlaja monine lajikkeineen on suosittu pihapuu. Hoidettuna kuvan puullakin olisi mahdollisuus kehittyä kauniiksi ja kestäväksi – tarvitaan kasvua ohjaavaa leikkausta.

Tohtori Alex Shigo, biologi ja kasvipatologi, tutki työkseen puita ja monet aikaisemmin oikeina pidetyt leikkausmenetelmät osoittautuivat luuloiksi, jopa puita vahingoittaviksi toimiksi.

Puita pitää leikata – puiden leikkaajan tulee kuitenkin aina tietää, mitä on tekemässä ja miksi.

Puu kasvaa ja juurtuu vihreän latvuksen auringosta yhteyttämällä energialla: kaikki leikkaukset, jotka vähentävät oksa- lehti- tai neulasmassaa, vähentävät kasvun voimaa.
Istutuksen yhteydessä taimesta voi leikata vioittuneet ja kuolleet versot, mutta varsinaiset kasvua ohjaavat leikkaukset aloitetaan parin kasvukauden kuluttua, juurtumisvaiheen jälkeen.
Kuvan puussa on pari alimmaista oksaa, jotka kasvavat samalla tasolla rungossa, ottavat ensimmäisinä käyttöönsä juuriin varastoitunutta energiaa ja kurottautuvat latvuksen rinnalle valoon; on loogista, että näiden oksien kasvuenergiaa vähennetään leikkaamalla, koska muutoin ne voimallaan näivettävät vähitellen latvuksen kasvua.

Suunnitelma on poistaa alimmat oksat kokonaan – ei kuitenkaan samanaikaisesti. Puu on nuori ja poistettavat oksat läpimitaltaan alle viisi senttimetriä, voimakkaampi oksista poistetaan ensin: leikkaus tehdään oikein ja niin, että oksankaulus jää runkoon. Toista oksaa lyhennetään jolloin oksaan ei jää kaikkein voimakkaimmin kasvavaa kärkisilmua ja verson pituuskasvu tyrehtyy. Latvus voimistuu ja puulla on puhtia parantaa nopeasti syntyneet leikkaushaavat. Typistetty oksa poistetaan seuraavan kasvukauden jälkeen.

Kuoriharjanne ja oksankaulus

”iloa elävästä puusta itsestään”

04/01/201507/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

”Valmistautuessaan seuraamaan häntä Frodo laski kätensä puunrungolle tikkaiden viereen; eikä hän koskaan ollut kokenut puun kuoren pintaa ja tuntoa ja sen alla asuvaa elämää niin äkkiä ja niin selvästi. Hän tunsi iloa puusta ja sen tunnusta; ei niin kuin metsänhoitaja tai puuseppä; tämä oli iloa elävästä puusta itsestään.”
J.R.R. Tolkien, Taru sormusten herrasta

Puiden hoito ja varsinkin leikkaukset vaativat perehtymistä ja kykyä ennakoida puun tulevaa kasvua.

Mongolianvaahtera (Acer tataricum sp. ginnala) – vanhassa puussa ominainen kasvutapa ja luonne ovat selvästi näkyvissä.

Ympäristömme istutetut puut tarvitsevat osaavaa huolenpitoa itävistä siemenistä, juurtuvista pistokkaista aina puuvanhuksiksi asti.

Puun istuttajan on tarkasteltava taimen juuripaakkua ja rungon tyveä: taimen juuret ovat joutuneet ahtaalle pienessä kasvatusruukussa ja kiertävät usein kehää – joskus juuret ovat vääntyneet niin, että niiden kärjet pilkistelevät ruukun pinnassa.

Istutusoppaissa neuvotaan istuttamaan taimet varovasti juuripaakkua rikkomatta ja niin on hyvä, jos taimi on myös juuristoltaan ensiluokkainen. Pitkästä kokemuksesta tiedän, että useimmiten juuristoa on istutuksen yhteydessä hoidettava; kiertyneet juuret avataan – jos tyven ympäri kiertyy ns. kuristusjuuri, se katkaistaan, koska paksuutta kasvaessaan se haittaa puun kasvua.

Taimi istutetaan sille varattuun, valmistettuun ja tiivistettyyn kasvualustaan siten, että juuret tulevat mahdollisimman luonnolliseen asentoon ja puun juurenniska on aivan maan pinnan rajassa – kuten puut luonnossakin.

Istutettu puu tuetaan niin hyvin, että puun tyvi ja juuristo pysyvät vakaasti liikkumatta, latvus sen sijaan saa taipua tuulen mukaan.

Niin ja rungonsuojat pannaan paikoilleen heti istutuksen yhteydessä – muutoin urbaanisoitunut rusakko voi nautiskella taimesta jo seuraavana yönä.

Hetkiä elämässä

01/01/201511/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Talven hurmaa

Teksti ja kuvat Jaakko Pöntinen

On talvi – monien mielestä paras aika ihailla luonnon kauneutta ja puhtautta. Talvi rauhoittaa ihmiset täällä kotisuomessakin yhteiseen ponnistukseen. On pysyttävä lämpimänä ruumiiltaan ja valoisana mieleltään. Lumenluonti, auton kanssa taisteleminen talven kylmässä, kenkiin pakkautuva lumi ja suojakelillä kaiken peittävä loska – mikäs sen kotoisampaa! Kaikki tämä on kuitenkin rikkautta. Vuodenaikojen värikkyyden seuraaminen on jokaisen suomalaisen suurimpia etuoikeuksia.

Tapionpöytä (l. pöytäkuusi, Picea abies f. tabulaeformis) murjottamassa lumen alla.

Kahta se ei kanna… Vai kantaako sittenkin?

Isomaksaruohoa pumpulimaisin lumitupsuin koristeltuna.

Kauniita talventörröttäjiä ovat muun muassa hierakat, mesiangervo, koiranputki, osmankäämi, pujo, kultapiisku, ohdakkeet ja siankärsämöt. Tiedustele lisää läheisistä taimimyymälöistä!

Ensi vuoden satoa odotellessa. Hyötypuutarha on kaunis myös talvisin.

Tali- ja sinitiainen, ruokintapaikkojen vakioasiakkaita.

Talven kauneus. Tällainen ei kesällä ole mahdollista.

Tuttu näky? Ei muuta kuin skrapa esiin ja raappaamaan. Muista pitää autoa lämmittimessä ennen lähtöjä – kylmästartit kuluttavat moottoria voimakkaasti.

Vuodenajat ovat lahja, vaikka niiden vaihtelu hieman ylimääräistä vaivaa teettääkin. Tämäkin talvi on pian taas ohi ja kesän helteillä yksi jos toinenkin (minä ainakin) taas ajattelee: ”Kun olisi edes hetken kunnon pakkanen, ettei tarvitsisi läkähtyä!” Joten ilo irti kun on raikasta ja vilvoittavaa ulkona!
Joulu on juhlittu, uudenvuoden juhlinnat vasta edessä. Viettäkäämme se sopivan rauhallisesti mutta iloisesti! Järjestäkää tuttavienne kanssa yhteisiä ilotulituksia – kaikki saavat enemmän riemua raketeista ja padoista, kun katselijoita on paljon. Myös kustannukset pysyvät paremmin aisoissa.
Iloista uuttavuotta kaikille lukijoille!

Kivi siniseltä planeetalta

30/12/2014 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Entti-kivi ei ole Venuksesta, Marsista tai Jupiterista – se on kotoisin Tellus- nimiseltä planeetalta, juurikin Raision kohdalta.
Alustava Geologisen tutkimuslaitoksen analyysi on, ettei se ole kivi lainkaan: ’Sisäpuoli on savea ja ulkokuori on polttoprosessissa syntynyt. Näytteen kuoressa on mittauksen mukaan ainakin rautaa. Meteoriittiin ominaisuudet eivät valitettavasti sovi.’

Näytettä tutkitaan vielä tarkemmin ja saan sen takaisin aikanaan analyysin kera.

Pikku prinssi tähdeltä Asteroidi B 612

Antoine de Saint-Exupéryn teos vuodelta 1943 on klassikko täynnä merkityksiä –
”Luulin omistavani ainutlaatuisen kukan, eikä se olekaan kuin tavallinen ruusu.”

Löysin jotain, jonka syntyä ja tarkoitusta en tiedä ja silti –
”Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle.”

Suuria ajatuksia – kunnes toisin todistetaan

28/12/201407/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Minulle löytämäni Entti-kivi on äärettömyydestä, polttavan ilmakehän läpäissyt avaruuskivi, meteoriitti. Mielessäni sillä on suuri symboliarvo – olen esitellyt kiveä ja toisille se on ennemmin vanha kiuaskivi, masuunikuonaa tai joku vaan kivi, jonka jää tai vesi on hiertänyt pyöreäksi.

Think big

Ajattelen maailman metropoleja. Seniori-ikäisiä, jotka kuluttavat tienaamaansa perintöä omaksi hyödykseen risteilyaluksilla, matkustelemalla, asumalla loistohotelleissa. He vaativat ja saavat palvelua.

Meillä on myös luksustuotteita tarjottavaksi: korkeatasoinen terveydenhoito, puhtaus, väljyys, hiljaisuus, kielitaitoinen väestö – vain tuotteistaminen palvelupoluksi, jota pitkin asiakkaat haluavat tulla, puuttuu.

Entti-kivi löytyi tontilta, jota jalostan vuosi kerrallaan puutarhaksi. Olen istuttanut puita; niiden katveessa isovanhemmat viettävät kesäpäivää lomaa viettämään tulleiden sukulaistensa kanssa – sitten joskus.

Lisäys:

Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja, kirjoitti Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden keskustelupalstalla 3.1.2015 www.y-lehti.fi/keskustelut/nayta/968

PS.

Lähetin Entti-kiven Geologian tutkimuskeskukseen, Kansannäytetoimistoon marraskuun lopulla ja odotan tutkimustulosta jo pian tulevaksi.

Joulun värit

26/12/201407/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Pieni tarina

Joulun alusviikoilla puutarha- ja kukkamyymälöissä on tohinaa: me nuoret puutarhurit valmistelimme jouluistutuksia ja niiden koristeita. Kauniin rusetin tekeminen on taitolaji, samoin värisommitelmien suunnittelu.

Valkoinen oli silloin vallitseva sisustusväri – trendikkäästi sidoimme katosta riippuvaan olkikranssiin valkoiset nauhat ja rusetit. Ihastelimme niin muodikasta kranssia juuri, kun myymälään asteli syntyjään hollantilainen Johan Verkerk, varsin arvostettu plastillinen suunnittelija. Hauskalla suomenkielellään hän lausui mielipiteensä kranssista – oppi, jota pidän suunnittelijalle edelleen arvokkaimpana:

”Kuulkaas tytöt, tiedätteko miten tyylikkyys syntyy? Aina pitää miettiä, mitkä asiat, mitkä värit ovat sukua keskenään – olki ja valkoinen eivät todellakaan ole samaa sukua. Olki ja punainen ovat.”

Tämän jouluni värit ovat punainen ja kulta.

Levollista Joulunaikaa – Hyvää Uutta Vuotta

Puusta pitkään

13/12/201411/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Puurakenteet taivasalla

teksti Jaakko Pöntinen

Ihminen on käyttänyt puuta rakentamiseen hyvin kauan. Vanhin tunnettu säilynyt puurakennelma on kaivo. Se sijaitsee Saksassa Altscherbitzissa, lähellä Leipzigiä. Ikää kaivolla on noin 7000 vuotta. Sen kuilu on rakennettu tammesta. Kaivon seinämän rakenne muistuttaa neliskanttisia pohjattomia ja kannettomia laatikoita, jotka on pinottu päällekkäin. Liitokset laatikoiden sivujen välillä ovat hämmästyttävän taidokasta työtä – lovetukset istuttavat puulankut tiiviisti toisiinsa kiinni.

Toinen esimerkki puuaineksen säilyvyydestä on Uusi-Seelantilaiset kaurit (Agathis australis). Näiden puiden aikoinaan soihin uponneita runkoja nostetaan nykypäivänä taas maan pinnalle. Terveet rungot sahataan, kuivataan ja käytetään hienona puusepän puuna sisätiloihin huonekaluiksi tai koriste-esineiksi. Ikää vanhimmilla soista nostetuilla kauriyksilöillä on 50 000 vuotta.

Tuliaisena saatu, 45 000 vuotta vanhasta kauri-puusta tehty kylvöpuikko (kuva ja kuvateksti Anne Hanhiniemi)

Kauri, Agathis australis (kuva Wikimedia Commons)

No, kuinkas sitten nykypäivän tuotteet – painekyllästetty tai lämpökäsitelty puutavara? Voiko näiltä odottaa pihakäytössä viidenkymmenentuhannen vuoden kestoa? Ei toki. Niin suokaurit kuin Altscherbitzin kaivokin ovat säilyneet näin kauan vain siksi, että ne ovat olleet hautautuneena kemiallisesti tasapainoiseen, tasalaatuiseen ainekseen. Ulkoilmassa puutavaraa rasittaa jatkuvasti kostuminen ja kuivuminen, lämpötilan vaihtelut, sateen hakkaava vaikutus sekä sateen kemiallisen koostumuksen vaihtelu, lika, ultraviolettisäteily ja monet muut asiat. Jos siis muinaisesta kaurista tekisi tänne kotisuomeen vaikkapa terassin, olisi puutavara silkkaa muhjua jo muutamien vuosien päästä. Kuinka hyvin nykyinen taivasalle tarkoitettu rakennuspuu sitten kestää?

Pohdimme kolmea eri vaihtoehtoa:
• Painekyllästetty puu / kestopuu (PK)
• Lämpökäsitelty puu / lämpöpuu (LK)
• Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)

Painekyllästetty puutavara lajitellaan kahteen luokkaan: A ja AB. Näistä A on kestävämpää ja siten tarkoitettu jatkuvaan maa- tai vesikontaktiin. Siitä rakennetaan maanvaraiset rungot, puiset perustukset ja vaikkapa kukkapenkkien reunukset. Luokan AB painekyllästetty puu on myös hyvin kestävää, mutta sitä ei suositella jatkuvaan kosteuteen. Niinpä tästä kevyemmin käsitellystä puutavarasta rakennetaan kaikkea maanpäällistä: terassien kävelypinnat ja kaiteet, pergoloiden yläosan rakenteet, kasvillisuussäleikköjä ynnä muuta vastaavaa. Puhtaana pidetty ja joidenkin vuosien välein pintakäsitelty PK-puu kestää ulkokäytössä kymmeniä vuosia. Maakosketuksessa A-luokan painekyllästetty puu kestää noin 25 vuotta. Kesto voi olla pidempi tai lyhyempi olosuhteista riippuen.

Puun ja betonin liitosta syntyy kestävä pergola-rakennelma, toteutus Entti Oy, www.entti.fi

Lämpökäsitelty puu on hyvin mittatarkkuutensa pitävää eikä sen valmistuksessa käytetä kemikaaleja. Käsittely tapahtuu lämpötilan säätelyn ja vesihöyryn avulla. LK-puu on myös hyvin lahonkestävää. Lämpökäsitellylle puulle suositellaan ulkokäytössä UV-suojan antavaa pintakäsittelyä, jotta puu pysyisi sileänä ja halkeamattomana. Käsittely on hyvä uusia joidenkin vuosien välein. Lämpöpuu maanpäällisissä rakenteissa kestää hoidettuna miltei yhtä hyvin kuin painekyllästetty puu. Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää myös suorassa maakosketuksessa, mutta se on suositeltavaa vain kuivassa maaperässä. Yleisesti ottaen kestopuu on parempaa maakosketukseen.

Siperianlehtikuusi soveltuu puun luonnollisen lahonvastustuskyvyn vuoksi erinomaisesti pihan maanpäällisiin rakenteisiin. Maakosketukseen kannattaa valita A-luokan painekyllästetty puu. Lahonkestävin osa puulajilla on sen sydänpuu. Niinpä leveää lehtikuusitavaraa saadaan vain kohtalaisen iäkkäistä yksilöistä. Onneksi siperianlehtikuusi on kuitenkin hyvinkin nopeasti kasvavaa sorttia – hyvillä paikoilla kasvu on jopa kotoista kuustamme nopeampaa! Lehtikuusi sopii vaihtoehdoksi, jos etsii täysin luonnonmukaista ratkaisua omalle pihalleen tai vaikkapa talon ulkoverhoukseen. Puuaines saa myös upean harmaan värityksen, jos jättää pinnan UV-suojakäsittelyä vaille ja käyttää sen sijaan esim. puuöljyä. Hoidettuna lehtikuusinen maanpäällinen rakenne kestää lähes yhtä hyvin kuin lämpökäsitelty puu.

Puulla on piharakentamisessa vankka asema. Sen se on saavuttanut hyvällä saatavuudella ja loputtoman monipuolisilla työstö- ja pintakäsittelyvaihtoehdoilla. Puuaines on myös huokoista, joten se on talvellakin kädelle tai jalalle miellyttävän tuntuista – puu ei johda kylmyyttä yhtä voimakkaasti kuin esim. kivi tai betoni, metallista puhumattakaan.

Ihminen on hakenut luonnosta puutavaraa tarpeisiinsa iät ja ajat. Rakentamisen trendit ja materiaalit kehittyvät ja muuttuvat, mutta edelleen puusta rakennetaan – eikä loppua ole näkyvissä.

Hämäränhyssyä

11/12/201407/02/2016 kirjoittaja Anne Hanhiniemi

Pimeimpään vuodenaikaan huonekasveja hoitavan peukalossa on oltava erityisen herkkä tunto:

jos mullan pinta tuntuu vähänkin kostealta, ei kastelua, ei lannoitusta – sen sijaan useimmat kasvit pitävät keveästä sumutuksesta.

Rahapuu, Crassula ovata, on valon kasvi, jonka juuristo kärsii helposti liiasta märkyydestä.

Vähässä valossa rahapuun versot venyvät honteloiksi – onneksi kasvi kestää hyvin leikkaamista; kevään tullen versot leikataan ja uudesta kasvusta tulee tanakkaa ja elinvoimaista.

Joulukukat, joulutähti, Euphprbia pulcherrima, on lupaus pimeyden väistymisestä ja uudesta keväästä.

Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!