Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Puutarhasuunnittelu

Vyöhykeoppia

Tervehdys!

Suomi. Maa, jonka napapiiri jakaa kahteen osaan Rovaniemen kohdalta. Havupuiden ja joidenkin lehtipuiden maa. Kuinka pohjoisessa sitten olemme? Maailmanlaajuista tilannetta tutkimalla huomaamme: olemme jotakuinkin niin pohjoista porukkaa, kuin vain joltjoksisen kasvillisuuden monimuotoisuuden kannalta voi. Suomi on kasvillisuusvyöhykkeeltään taigaa, jolla havupuut ovat dominantteja, vallitsevia.

Pulsatilla_patens_1
Hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens. Lähde: Wikimedia commons.

Vain yksi pykälä pohjoisemmaksi ja taiga muuttuu tundraksi. Siellä ei sitten enää kasvakaan kuin vain hajanaisia puita, nekin kaikki kuusia. Jäkälää ja sammalta löytyy kuitenkin, kuten myös seuraavat kasvit: rikko Saxifraga caespitosa, hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens, grönlanninpursu Ledum groenlandicum, sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi ja kaksi pajua Salix arctica ja S. pulcha. Joitakin muitakin tundralla viihtyviä kasveja luultavasti on, mutta voimme kuitenkin onnitella itseämme: taiga on huimaavan paljon monimuotoisempi kasvillisuudeltaan kuin tundra.

 

Biomes
Maailman kasvillisuusvyöhykkeet. Kanadalla ja Suomella onkin antoisa kasvienvaihtohistoria. Tässä sille syy. Lähde: Wikimedia commons.

Kasvilajeja on maailmassa nykyisen arvion mukaan 300-315 tuhatta. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa noin 2500 eri lajia. Se on hyvä määrä. Suomen pinta-ala on koko maailman pinta-alasta noin 1/450 osa. Kasveja meillä sen sijaan on 1/125 osa, lähes neljä kertaa enemmän kuin pinta-alamme ”oikeuttaisi”. Näin pähkäiltynä on luontomme siis lajistoltaan oikein runsas! Sen kyllä havaitsee jo silläkin, että astuu ulos ovesta vaikkapa lähimpään metsään ja oikein tarkasti katsoo, minkä kaiken monimuotoisuuden päälle sitä tennarinsa laskee… Kunhan se kesä nyt vain tulisi. Talvella tennarin alle jää lähinnä lunta.

vyöhykkeet
Puutarhakasveille tarkoitetut menestymisvyöhykkeet Suomessa. Kuvasta kiitos Ilmatieteen laitokselle – klikkaa kuvaa päästäksesi heidän sivulleen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa Matti Meikäläisen tai Pirjo Pihanlaittajan puutarhaa ajatellen?

No: maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet antavat osviittaa sille, minkälaiset kasvit todennäköisesti menestyvät pihoillamme Suomessa (koska ne ovat muutoinkin luonnonvaraisina kasvavia). Tätä ei pidä sekoittaa Suomen sisäisiin menestymisvyöhykkeisiin. Ne kuvaavat puutarhakasvien menestymistä Suomessa – eivät luonnonmukaisten kasvien pärjäämistä, toisin kuin aiemmin esitellyt maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet.

Miten selvitä tästä tiedon tulvasta? Taimistoilta saa paljon hyvää tietoa. Jos aiot ryhtyä useamman kasvin hankintaan tai pihan uudistamiseen, ehkä jopa uuden pihan rakentamiseen on paras aloituspaikka ammattimainen puutarhuri ja hänen henkilökohtainen suunnitelmansa sinulle.

Ammattilainen osaa arvioida pihasi valoisuuden, tuulisuuden, kosteuden ynnä muita kasvivalintojen kannalta erittäin oleellisia asioita. Näin saat pihallesi kasveja, joilla on parhaat edellytykset menestyä.

Hyvää keväänodotusta!

Ja kun kevät keikkuu puutarhassa

Yöt ovat vielä kylmiä, kun tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris sp. vulgaris, avaa kukkansa kohti aurinkoa.

Pulsatilla valkoinen 1

Kevään ja kylmänkukkien tarina jatkuu – (kuva Anne Hanhiniemi)

Kauniin pihan arvo

Hyvin suunniteltu ja kauniisti toteutettu piha on arvokas – sen arvokkuus sisältää estetiikkaa, elämyksiä, harrastusta, hyötyä, olemisen onnea, asunnon ja ympäristön arvonnousua. Hyvin suunniteltu piha on helppohoitoinen olematta silti yksitoikkoinen; pihan arvo kasvaa erityisesti puiden kasvaessa.

Kiinteistövälittäjille jokin aika sitten tehdyn kyselyn mukaan kauniin pihan omaava kohde on haluttava ja siitä saatava hinta ylittää reilusti kymmenellä prosentilla keskiverron.

Kiinteistö vaihtoi omistajaa.

ennen Enttiä

Piha ennen:
Tontti rajoittuu luonnontilaiseen metsään – metsämaa nousee kallioiseksi rinteeksi, josta sateisina kausina vesi tulvii laatoitukselle.

Entti jälkeen

Piha jälkeen:
Metsän ja tontin rajalla on nyt salaoja, joka johtaa vedet kaivoon.
suunnittelu ja toteutus: www.entti.fi

ennen Enttiä 3

Etupiha ennen:
Terassi on uusien asukkaiden tarpeisiin todellakin liian suuri. Sisältä katsottaessa näkymä on epäsuhtainen.

Entti jälkeen 3

Piha jälkeen:
Ikkunanäkymä on sopusoinnussa huoneen sisustuksen kanssa. Asetelman tunnelma muuttuu vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Näkymä on pimeimpään aikaan iltaisin valaistu.
Suunnittelu ja toteutus www.entti.fi

Puusta pitkään

Puurakenteet taivasalla

teksti Jaakko Pöntinen

Ihminen on käyttänyt puuta rakentamiseen hyvin kauan. Vanhin tunnettu säilynyt puurakennelma on kaivo. Se sijaitsee Saksassa Altscherbitzissa, lähellä Leipzigiä. Ikää kaivolla on noin 7000 vuotta. Sen kuilu on rakennettu tammesta. Kaivon seinämän rakenne muistuttaa neliskanttisia pohjattomia ja kannettomia laatikoita, jotka on pinottu päällekkäin. Liitokset laatikoiden sivujen välillä ovat hämmästyttävän taidokasta työtä – lovetukset istuttavat puulankut tiiviisti toisiinsa kiinni.

Toinen esimerkki puuaineksen säilyvyydestä on Uusi-Seelantilaiset kaurit (Agathis australis). Näiden puiden aikoinaan soihin uponneita runkoja nostetaan nykypäivänä taas maan pinnalle. Terveet rungot sahataan, kuivataan ja käytetään hienona puusepän puuna sisätiloihin huonekaluiksi tai koriste-esineiksi. Ikää vanhimmilla soista nostetuilla kauriyksilöillä on 50 000 vuotta.

istutuspuikko kauri puusta

Tuliaisena saatu, 45 000 vuotta vanhasta kauri-puusta tehty kylvöpuikko (kuva ja kuvateksti Anne Hanhiniemi)

Agathis australis

Kauri, Agathis australis (kuva Wikimedia Commons)

No, kuinkas sitten nykypäivän tuotteet – painekyllästetty tai lämpökäsitelty puutavara? Voiko näiltä odottaa pihakäytössä viidenkymmenentuhannen vuoden kestoa? Ei toki. Niin suokaurit kuin Altscherbitzin kaivokin ovat säilyneet näin kauan vain siksi, että ne ovat olleet hautautuneena kemiallisesti tasapainoiseen, tasalaatuiseen ainekseen. Ulkoilmassa puutavaraa rasittaa jatkuvasti kostuminen ja kuivuminen, lämpötilan vaihtelut, sateen hakkaava vaikutus sekä sateen kemiallisen koostumuksen vaihtelu, lika, ultraviolettisäteily ja monet muut asiat. Jos siis muinaisesta kaurista tekisi tänne kotisuomeen vaikkapa terassin, olisi puutavara silkkaa muhjua jo muutamien vuosien päästä. Kuinka hyvin nykyinen taivasalle tarkoitettu rakennuspuu sitten kestää?

Pohdimme kolmea eri vaihtoehtoa:
• Painekyllästetty puu / kestopuu (PK)
• Lämpökäsitelty puu / lämpöpuu (LK)
• Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)

Painekyllästetty puutavara lajitellaan kahteen luokkaan: A ja AB. Näistä A on kestävämpää ja siten tarkoitettu jatkuvaan maa- tai vesikontaktiin. Siitä rakennetaan maanvaraiset rungot, puiset perustukset ja vaikkapa kukkapenkkien reunukset. Luokan AB painekyllästetty puu on myös hyvin kestävää, mutta sitä ei suositella jatkuvaan kosteuteen. Niinpä tästä kevyemmin käsitellystä puutavarasta rakennetaan kaikkea maanpäällistä: terassien kävelypinnat ja kaiteet, pergoloiden yläosan rakenteet, kasvillisuussäleikköjä ynnä muuta vastaavaa. Puhtaana pidetty ja joidenkin vuosien välein pintakäsitelty PK-puu kestää ulkokäytössä kymmeniä vuosia. Maakosketuksessa A-luokan painekyllästetty puu kestää noin 25 vuotta. Kesto voi olla pidempi tai lyhyempi olosuhteista riippuen.

pergolarakenne

Puun ja betonin liitosta syntyy kestävä pergola-rakennelma, toteutus Entti Oy, www.entti.fi

Lämpökäsitelty puu on hyvin mittatarkkuutensa pitävää eikä sen valmistuksessa käytetä kemikaaleja. Käsittely tapahtuu lämpötilan säätelyn ja vesihöyryn avulla. LK-puu on myös hyvin lahonkestävää. Lämpökäsitellylle puulle suositellaan ulkokäytössä UV-suojan antavaa pintakäsittelyä, jotta puu pysyisi sileänä ja halkeamattomana. Käsittely on hyvä uusia joidenkin vuosien välein. Lämpöpuu maanpäällisissä rakenteissa kestää hoidettuna miltei yhtä hyvin kuin painekyllästetty puu. Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää myös suorassa maakosketuksessa, mutta se on suositeltavaa vain kuivassa maaperässä. Yleisesti ottaen kestopuu on parempaa maakosketukseen.

patioportaat

Siperianlehtikuusi soveltuu puun luonnollisen lahonvastustuskyvyn vuoksi erinomaisesti pihan maanpäällisiin rakenteisiin. Maakosketukseen kannattaa valita A-luokan painekyllästetty puu. Lahonkestävin osa puulajilla on sen sydänpuu. Niinpä leveää lehtikuusitavaraa saadaan vain kohtalaisen iäkkäistä yksilöistä. Onneksi siperianlehtikuusi on kuitenkin hyvinkin nopeasti kasvavaa sorttia – hyvillä paikoilla kasvu on jopa kotoista kuustamme nopeampaa! Lehtikuusi sopii vaihtoehdoksi, jos etsii täysin luonnonmukaista ratkaisua omalle pihalleen tai vaikkapa talon ulkoverhoukseen. Puuaines saa myös upean harmaan värityksen, jos jättää pinnan UV-suojakäsittelyä vaille ja käyttää sen sijaan esim. puuöljyä. Hoidettuna lehtikuusinen maanpäällinen rakenne kestää lähes yhtä hyvin kuin lämpökäsitelty puu.

Puulla on piharakentamisessa vankka asema. Sen se on saavuttanut hyvällä saatavuudella ja loputtoman monipuolisilla työstö- ja pintakäsittelyvaihtoehdoilla. Puuaines on myös huokoista, joten se on talvellakin kädelle tai jalalle miellyttävän tuntuista – puu ei johda kylmyyttä yhtä voimakkaasti kuin esim. kivi tai betoni, metallista puhumattakaan.

Ihminen on hakenut luonnosta puutavaraa tarpeisiinsa iät ja ajat. Rakentamisen trendit ja materiaalit kehittyvät ja muuttuvat, mutta edelleen puusta rakennetaan – eikä loppua ole näkyvissä.

Kolmas ilta

Kuva

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 15.3.2012_3.luento

Esimerkkipihan suunnitelmassa on nyt paitsi istutettavat hedelmäpuut, myös herukkapensaat, karviaiset, tyrnit, pensasmustikat ja mansikat. Puutarhan polku tulee kulkemaan hedelmäpuiden lomitse ja puiden tarkoitus muodostaa lehtevä holvi polun ylle.

Narsissien, krookuksien, sinililjojen, posliinihyasinttien, lumikellojen ja kasvitieteellisten tulppaanien sipulit istutetaan hedelmäpuiden ja marjapensaiden alustoille, jossa ne kukkivat loisteliaasti ennen kuin puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Sipulikukat ovat maan alla lepotilassa silloin, kun on aika poimia marjat ja hedelmät.

Puutarhakurssi

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 1.3.-12.4.2012

Suunnittelun teemasta ja prosessin kulusta on esittelyssä ja esimerkkinä todellinen kohde. Kurssin aikana osallistujat tekevät luonnoksen kukin omaan pihaansa ja saavat ohjeita sekä toteutukseen että ylläpitoon.

Kurssin ohjelma muotoutuu kuitenkin osallistujien toiveiden ja kiinnostuksen mukaan.

Puutarhakurssi järjestetään fyysisesti Naantalin opistossa, mutta jokaisen opinto-illan (6 torstaita) jälkeen liitän linkin, missä voi tutustua käsiteltyihin asioihin.

Ensimmäisen illan aiheet:

• puutarhan merkitys ihmisen hyvinvoinnille
• suunnittelun perusteita
• suunnitelman lähtökohdat:
       asemakaava
       kaavamääräykset
       tontin ominaispiirteet
       omat toiveet
 
• puiden ja pensaiden
   leikkausohjeita

 

 

 

Nurmikoista

Loppukesästä viime vuonna asennettu siirtonurmi voi nyt hyvin, vaikka keväällä lumen sulettua näky oli huolestuttava.

Pysyvä lumi satoi routaantumattomaan maahan. Lumen alla nurmen pintaan muodostui limainen kalvo, joka vaikeutti juuriston hapen saantia ja nurmikko oli vaarassa tukehtua. Kalvo rikottiin harjaamalla.

Siirtonurmi vain viikko asennuksen jälkeen. Kun nurmikko rajataan selkeästi istutusalueista, leikkaaminen on helppoa ja nopeaa.

Asennetun nurmikon juurtumisen jälkeen ei tarvitse pelätä tallaavansa nurmikoita.

Suunnittelua vuosisatojen takaa

Puutarhoista on kuvia ja kirjoituksia vuosituhansien takaa, tämän päivän puutarhoissa kasvaa puita, jotka on istutettu satoja vuosia sitten; puutarhamyymälästä voimme ostaa puun taimen, joka on elävän fossiilin verso. Puutarhurimunkit varjelivat kaunista kasvia temppelin puutarhassa Kiinassa, sen lehdet muistuttivat jakaukselle kammattuja hiuksia – neidonhiuspuu (Gingo biloba) löydettiin elävänä vaikka sen luultiin jo hävinneen maapallon floorasta. 

Me Entti Oy:n suunnittelijat olemme mukana mielenkiintoisella matkalla maailman puutarhoihin. Oppaanamme on puutarhasuunnittelija David Stokes Englannista (hän opettaa suunnittelua puutarha-alan opiskelijoille Liviassa, Piikkiössä).

Olemme vierailleet Mesopotanian riippuvilla puutarhoilla, antiikin ajassa ja barokkipuutarhoissa. Viimeksi olimme Skotlannissa, jossa kasvaa kuvassa oleva puu: Crathes Castle Gardens syntyi sir James Burnett’n unelmasta.  

Kasveilla on kansanomaiset nimet kullakin kielellä, mutta Carl von Linnen luoma yhteinen kasviluokitus ja nimistö on yhteinen. Kun David mainitsee kasvin ’Tsuga canadensis’, mieliin syntyy kuva hemlokista, joka on muinoin kuulunut myös omaan kotoperäiseen kasvustoomme, mutta hävinnyt luonnon järjestelyissä.

Puutarhakulttuuri Iso-Britanniassa on pitkä ketju suunnitelmia ja toteutuksia, huolenpitoa ja parannuksia. On puutarhoja, jotka ovat kansallista omaisuutta ja puutarhoja, joita ylläpitää yhdistykset ja lukuisia yksityisiä puutarhoja, jotka ottavat vastaan vierailijoita. Ne ovat puutarhataidetta, ja niistä pääsee nauttimaan vastiketta vastaan.

Puutarhamatkailu on iso tulonlähde maille, mm. Japani, Englanti, Hollanti, joissa puutarhoilla on arvo, joka ymmärretään.

Kasvit kolmessa kerroksessa

Luonnonmalli kerroksellisuudessa toimii myös puutarhaan istutettavilla kasveilla. Puut, pensaat ja matalat kasvit muodostavat kauniin kokonaisuuden. Kerroksellisuus myös suojaa puutarhan kasveja ja toisten kasvien läheisyys auttaa hyvän pienilmaston syntymisessä.

Kerroksellisuus sopii pieneenkin pihaan. Kasvia istutettaessa on huomioitava kuitenkin kasvin lopullinen koko. Pieneen pihaan voi valita puukerrokseen pikku puun esim. luumun tai koristeomenan.

Luumupuu

Kasvi tarvitsee viihtyäkseen sille tyypillisen kasvupaikan. Puiden läheisyyteen puolivarjoon pensaskerrokseen voi istuttaa vaikka syyskesällä kukkivan hortensian. Hortensia viihtyy puolivarjossa tuoreessa, multavassa maassa.

Mustilanhortensia

Maanpeittokasviksi hortensian ja luumun seuraan sopii kevätkaihonkukka pitämään rikkakasvit loitolla. Maanpeittokasvit kannattaa istuttaa tiheään, jotta alkuhoidossa pääsee helpommalla.

Kevätkaihonkukka

Claire de Lune

Kuun puutarhassa kasvit ovat valoisia, kuun keltaisia, valkoisia.

Pioni ’Claire de Lune’ on kukkiessaan puutarhan kuningatar. Kukka on harvinainen pionin ja kaukasianpionin risteytys. Kasvi on kookas 60-100 cm korkea ja tanakkavartinen.

Herääminen.

Päivänpaisteessa.

Iltasella.