Pihaa pohtien – käytännöllisyyttä sopivasti

Suoria vai kaaria?

Piha on elämistä varten. Siellä leikitään, levätään ja harrastetaan. Pyykit kuivavat telineellä ja auto pestään pihatiellä tai nurmikolla. Oman kodin pihapiiri on monen mielenmaiseman taustakuvana. Millä tavoin siis järjestellä tämä monikäyttöinen tila – mikä on oikea suhde käytännöllisyyden ja taiteellisen halun välillä? Tämän artikkelin kirjoittaja on melko käytännönläheinen ihminen, joten ajattelen paljon selkeitä linjoja, helposti ylläpidettäviä ratkaisuja enkä ole valmis uhraamaan paljoakaan tästä helppoudesta saadakseni jotakin monimutkaisempaa.

Mikä sitten on monimutkaista ja mikä helppoa? Esimerkkinä tästä olkoon betonikivestä rakennettu istutusallas, pihan tyypillinen rakenne.

Pihastudio_istutusallas1Kuvassa 1 istutusallas on suorakulmainen, rytmikäs ja selkeästi rajattu. Suorakulmaisuutensa ansiosta osioiden leveydet voivat olla keskenään erisuuruiset, joten altaan muotoilu on helpompaa. Jos altaan ulkopuolella on betonikiveystä tai jotakin muuta kasvillisuudesta vapaata pintaa, on ratkaisu toimiva ja näyttävä – suorat pinnat antavat kiveykselle tai patiolle runsaasti ryhtiä. Jos allas rajautuu nurmikkoon on luvassa jonkinasteista ylläpidon vaikeutta – ruohonleikkuri ei pääse terävään sisäkulmaan. Myös ulkokulmien ajaminen on työlästä – leikkuri on vietävä suoraan kulman ohi kahdesti, kerran kumpaankin suuntaan ohi kulman ajaen.

 

Pihastudio_istutusallas2Kuvassa 2 on ratkaisu pyöreämuotoinen. Kiveys tai patio näyttää toki hyvältä myös tämän kanssa, mutta nurmikon kannalta tämä ratkaisu on erittäin hyvä. Leikkurilla voi nyt ajaa nurmikon altaan ympäriltä yhdellä työnnöllä. Menetys verrattuna kuvaan 1 on ryhdissä ja suorissa linjoissa. Myös muodon monipuolisuus kärsii hieman, koska kiven kaareen latominen antaa vähemmän vapautta käyttää tilaa hyväksi kuin suoria linjoja käytettäessä kulmien sijoittelu. Suoran kulman voi tehdä mistä hyvänsä kohdasta muuria, mutta kaarre vaatii aina tilaa.

 

Pihastudio_istutusallas3Kuvassa 3 yhdistetään piirteitä kummastakin tavasta. Nyt on suoraa linjaa ja ryhtiä, mutta samalla hoidon kannalta vaikea sisäkulma on poistettu ja vastakkainen kulma on niinikään pyöristetty. Se, mikä viime kädessä sopii parhaiten on toki piha- ja henkilökohtaista.

 

 

 

 

Vaikka rakenteet ovat merkittävä osa pihaa, on kasvivalinnoillakin suuri rooli pihan käytännöllisyyttä ajatellen. Hoitoa vaativia pensaita vai korkealle oksansa kurottava, vuosikymmeniä hoidotta pärjäävä puu? Lamoava, leviävä ja kuritusta jossakin vaiheessa kaipaava lamohietakirsikka vai jokin helppohoitoinen matalakasvuinen kataja? Toki pystykasvuinen pensas, puu ja lamoava maanpeittokasvi ovat käyttötarkoitukseltaan eri sorttia. Suunnitellessa on kuitenkin täysi vapaus (kasvupaikkaedellytykset huomioon ottaen) valita ne kasvit, jotka omaan pihaan haluaa. Siitä kumpuaa jokaiselle käyttöön tarkoitetun pihan ilo, eikä kahta samanlaista ole.

Vyöhykeoppia

Tervehdys!

Suomi. Maa, jonka napapiiri jakaa kahteen osaan Rovaniemen kohdalta. Havupuiden ja joidenkin lehtipuiden maa. Kuinka pohjoisessa sitten olemme? Maailmanlaajuista tilannetta tutkimalla huomaamme: olemme jotakuinkin niin pohjoista porukkaa, kuin vain joltjoksisen kasvillisuuden monimuotoisuuden kannalta voi. Suomi on kasvillisuusvyöhykkeeltään taigaa, jolla havupuut ovat dominantteja, vallitsevia.

Pulsatilla_patens_1
Hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens. Lähde: Wikimedia commons.

Vain yksi pykälä pohjoisemmaksi ja taiga muuttuu tundraksi. Siellä ei sitten enää kasvakaan kuin vain hajanaisia puita, nekin kaikki kuusia. Jäkälää ja sammalta löytyy kuitenkin, kuten myös seuraavat kasvit: rikko Saxifraga caespitosa, hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens, grönlanninpursu Ledum groenlandicum, sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi ja kaksi pajua Salix arctica ja S. pulcha. Joitakin muitakin tundralla viihtyviä kasveja luultavasti on, mutta voimme kuitenkin onnitella itseämme: taiga on huimaavan paljon monimuotoisempi kasvillisuudeltaan kuin tundra.

 

Biomes
Maailman kasvillisuusvyöhykkeet. Kanadalla ja Suomella onkin antoisa kasvienvaihtohistoria. Tässä sille syy. Lähde: Wikimedia commons.

Kasvilajeja on maailmassa nykyisen arvion mukaan 300-315 tuhatta. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa noin 2500 eri lajia. Se on hyvä määrä. Suomen pinta-ala on koko maailman pinta-alasta noin 1/450 osa. Kasveja meillä sen sijaan on 1/125 osa, lähes neljä kertaa enemmän kuin pinta-alamme ”oikeuttaisi”. Näin pähkäiltynä on luontomme siis lajistoltaan oikein runsas! Sen kyllä havaitsee jo silläkin, että astuu ulos ovesta vaikkapa lähimpään metsään ja oikein tarkasti katsoo, minkä kaiken monimuotoisuuden päälle sitä tennarinsa laskee… Kunhan se kesä nyt vain tulisi. Talvella tennarin alle jää lähinnä lunta.

vyöhykkeet
Puutarhakasveille tarkoitetut menestymisvyöhykkeet Suomessa. Kuvasta kiitos Ilmatieteen laitokselle – klikkaa kuvaa päästäksesi heidän sivulleen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa Matti Meikäläisen tai Pirjo Pihanlaittajan puutarhaa ajatellen?

No: maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet antavat osviittaa sille, minkälaiset kasvit todennäköisesti menestyvät pihoillamme Suomessa (koska ne ovat muutoinkin luonnonvaraisina kasvavia). Tätä ei pidä sekoittaa Suomen sisäisiin menestymisvyöhykkeisiin. Ne kuvaavat puutarhakasvien menestymistä Suomessa – eivät luonnonmukaisten kasvien pärjäämistä, toisin kuin aiemmin esitellyt maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet.

Miten selvitä tästä tiedon tulvasta? Taimistoilta saa paljon hyvää tietoa. Jos aiot ryhtyä useamman kasvin hankintaan tai pihan uudistamiseen, ehkä jopa uuden pihan rakentamiseen on paras aloituspaikka ammattimainen puutarhuri ja hänen henkilökohtainen suunnitelmansa sinulle.

Ammattilainen osaa arvioida pihasi valoisuuden, tuulisuuden, kosteuden ynnä muita kasvivalintojen kannalta erittäin oleellisia asioita. Näin saat pihallesi kasveja, joilla on parhaat edellytykset menestyä.

Hyvää keväänodotusta!

Ja kun kevät keikkuu puutarhassa

Yöt ovat vielä kylmiä, kun tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris sp. vulgaris, avaa kukkansa kohti aurinkoa.

Pulsatilla valkoinen 1

Kevään ja kylmänkukkien tarina jatkuu – (kuva Anne Hanhiniemi)

saako olla – yes please

Tarjoa ja ota vastaan – mielihyvin.

suklaata

 

 

Henkilökohtainen palvelu vähenee samalla kun itsepalvelun vaatimus rahan, työn ja vaivan säästämiseksi kasvavat; ja kun olet itse toimittanut asiasi onnistuneesti, kone pyytää palautetta palvelukokemuksesta: vastasiko odotuksia?

Tietokoneet, joiden avulla nyt asioimme sujuvasti, olivat neljännesvuosisata sitten uusia, kömpelöitä ja pelottavia. Steve Jobbs ymmärsi, että Apple-tietokoneen käyttäjäkokemuksen tulee olla ylivertainen: helppo, ymmärrettävä, tuotteen muotoilun kauniin tarkoituksenmukainen, palveluketju katkeamaton – tinkimättömällä asenteella.

Mietin näitä, kun tänään maksoin lounaasta kymmenen euroa – saman kuin eilen toisessa paikassa: tänään sain palvelua.

pihasuunnittelu

Vaikka viheralalla tehdään raakaa työtä, se tehdään asiakkaalle. Palvelupolku ensimmäisestä tapaamisesta, suunnitelmasta toteutukseen, on vuorovaikutusta, jonka laadulla on merkitystä.

Kun mieltä lämmittävä, odotukset ylittävä kokemus hyvästä palvelusta on yhä harvinaisempaa, siitä tulee myös arvokkaampaa. Aina hyvä palvelu ei lisää kustannuksia – vain asenne ratkaisee. Samalla tavalla lounaskahvilassa, Lontoon Claridge’s- loistohotellissa ja … omassa työssä.

Kauniin pihan arvo

Hyvin suunniteltu ja kauniisti toteutettu piha on arvokas – sen arvokkuus sisältää estetiikkaa, elämyksiä, harrastusta, hyötyä, olemisen onnea, asunnon ja ympäristön arvonnousua. Hyvin suunniteltu piha on helppohoitoinen olematta silti yksitoikkoinen; pihan arvo kasvaa erityisesti puiden kasvaessa.

Kiinteistövälittäjille jokin aika sitten tehdyn kyselyn mukaan kauniin pihan omaava kohde on haluttava ja siitä saatava hinta ylittää reilusti kymmenellä prosentilla keskiverron.

Kiinteistö vaihtoi omistajaa.

ennen Enttiä

Piha ennen:
Tontti rajoittuu luonnontilaiseen metsään – metsämaa nousee kallioiseksi rinteeksi, josta sateisina kausina vesi tulvii laatoitukselle.

Entti jälkeen

Piha jälkeen:
Metsän ja tontin rajalla on nyt salaoja, joka johtaa vedet kaivoon.
suunnittelu ja toteutus: www.entti.fi

ennen Enttiä 3

Etupiha ennen:
Terassi on uusien asukkaiden tarpeisiin todellakin liian suuri. Sisältä katsottaessa näkymä on epäsuhtainen.

Entti jälkeen 3

Piha jälkeen:
Ikkunanäkymä on sopusoinnussa huoneen sisustuksen kanssa. Asetelman tunnelma muuttuu vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Näkymä on pimeimpään aikaan iltaisin valaistu.
Suunnittelu ja toteutus www.entti.fi

Puutarhakurssi

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 1.3.-12.4.2012

Suunnittelun teemasta ja prosessin kulusta on esittelyssä ja esimerkkinä todellinen kohde. Kurssin aikana osallistujat tekevät luonnoksen kukin omaan pihaansa ja saavat ohjeita sekä toteutukseen että ylläpitoon.

Kurssin ohjelma muotoutuu kuitenkin osallistujien toiveiden ja kiinnostuksen mukaan.

Puutarhakurssi järjestetään fyysisesti Naantalin opistossa, mutta jokaisen opinto-illan (6 torstaita) jälkeen liitän linkin, missä voi tutustua käsiteltyihin asioihin.

Ensimmäisen illan aiheet:

• puutarhan merkitys ihmisen hyvinvoinnille
• suunnittelun perusteita
• suunnitelman lähtökohdat:
       asemakaava
       kaavamääräykset
       tontin ominaispiirteet
       omat toiveet
 
• puiden ja pensaiden
   leikkausohjeita

 

 

 

Claire de Lune

Kuun puutarhassa kasvit ovat valoisia, kuun keltaisia, valkoisia.

Pioni ’Claire de Lune’ on kukkiessaan puutarhan kuningatar. Kukka on harvinainen pionin ja kaukasianpionin risteytys. Kasvi on kookas 60-100 cm korkea ja tanakkavartinen.

Herääminen.

Päivänpaisteessa.

Iltasella.

Maisemani

Autiomaan hiekkadyynit ovat punahehkuisia. Hiljaisuuden rikkoo pienen lentokoneen ääni ja sen varjo kulkee dyynien yllä.

Elokuvan pitkä otos palaa mieleeni usein.

Autiomaan dyynit, jotka liikkuvat korkeammasta voimasta niin huomaamattomasti, täydellisen muotoisina, suhteiltaan sopusuhtaisina – silti yksinäistä jyvästä tuulen voima tuuppaa välillä väkevästi.

Autiomaa ja sen hiljaiset dyynit ovat minun sielunmaisemani.

Keidas ja tähtikartta

Olen puutarhuri ja hortonomi, olen puiden hoitaja, arboristi. Suunnittelen pihoja ja viheralueita.

Luonto ja asioiden luonnollisuus, muutos ja jatkuvuus ovat arvoja, jotka ovat mukana tekemisissäni.