Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris

Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis (kuva Wikipedia commons)

 

Pulsatilla vulgaris valkoinen Tarhakylmänkukat ovat samaa sukua luonnon kangasvuokon kanssa, joka on koko Suomessa rauhoitettu – kaunis, harvinainen ja vaarantunut. Kangasvuokon nimi kertoo paljon: kasvi esiintyy kanerva- ja puolukkakankailla, soraisilla ja hiekkaisilla kasvumailla; tieteellisen nimen vernalis, keväinen, kertoo kukinnan aikaisuudesta.

Onneksi kangasvuokolle, Etelä-Karjalan maakuntakukalle, sen viehättäviä sukulaisia voi ostaa puutarhaan istutettaviksi.

Valkoinen tarhakylmänkukka muistuttaa kangasvuokkoa.

Pulsatilla katse aurinkoon

Kasvupaikka valitaan luonnonoloja vastaaviksi – kevätauringon lämpöön, läpäisevään kasvualustaan, kivikkopuutarhaan esimerkiksi. Tarhakylmänkukat pitävät luonnonkasvia enemmän ravinteikkaasta ja hikevästä mullasta; se tarkoittaa ilmavaa, humuksen ja kivennäismaan seosta, ei tiivistä savea.

Pulsatilla vulgaris, purppura

Tarhakylmänkukkien  (syn. lännenkylmänkukka) väreissä on myös syvyyttä.

pulsatilla vulgaris pun

PulsatillaKukinnan mentyä siemenhahtuvapallot ovat eritavalla kauniita – ne sopivat hyvin koristeheinien tyyliin.

Vyöhykeoppia

Tervehdys!

Suomi. Maa, jonka napapiiri jakaa kahteen osaan Rovaniemen kohdalta. Havupuiden ja joidenkin lehtipuiden maa. Kuinka pohjoisessa sitten olemme? Maailmanlaajuista tilannetta tutkimalla huomaamme: olemme jotakuinkin niin pohjoista porukkaa, kuin vain joltjoksisen kasvillisuuden monimuotoisuuden kannalta voi. Suomi on kasvillisuusvyöhykkeeltään taigaa, jolla havupuut ovat dominantteja, vallitsevia.

Pulsatilla_patens_1
Hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens. Lähde: Wikimedia commons.

Vain yksi pykälä pohjoisemmaksi ja taiga muuttuu tundraksi. Siellä ei sitten enää kasvakaan kuin vain hajanaisia puita, nekin kaikki kuusia. Jäkälää ja sammalta löytyy kuitenkin, kuten myös seuraavat kasvit: rikko Saxifraga caespitosa, hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens, grönlanninpursu Ledum groenlandicum, sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi ja kaksi pajua Salix arctica ja S. pulcha. Joitakin muitakin tundralla viihtyviä kasveja luultavasti on, mutta voimme kuitenkin onnitella itseämme: taiga on huimaavan paljon monimuotoisempi kasvillisuudeltaan kuin tundra.

 

Biomes
Maailman kasvillisuusvyöhykkeet. Kanadalla ja Suomella onkin antoisa kasvienvaihtohistoria. Tässä sille syy. Lähde: Wikimedia commons.

Kasvilajeja on maailmassa nykyisen arvion mukaan 300-315 tuhatta. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa noin 2500 eri lajia. Se on hyvä määrä. Suomen pinta-ala on koko maailman pinta-alasta noin 1/450 osa. Kasveja meillä sen sijaan on 1/125 osa, lähes neljä kertaa enemmän kuin pinta-alamme ”oikeuttaisi”. Näin pähkäiltynä on luontomme siis lajistoltaan oikein runsas! Sen kyllä havaitsee jo silläkin, että astuu ulos ovesta vaikkapa lähimpään metsään ja oikein tarkasti katsoo, minkä kaiken monimuotoisuuden päälle sitä tennarinsa laskee… Kunhan se kesä nyt vain tulisi. Talvella tennarin alle jää lähinnä lunta.

vyöhykkeet
Puutarhakasveille tarkoitetut menestymisvyöhykkeet Suomessa. Kuvasta kiitos Ilmatieteen laitokselle – klikkaa kuvaa päästäksesi heidän sivulleen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa Matti Meikäläisen tai Pirjo Pihanlaittajan puutarhaa ajatellen?

No: maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet antavat osviittaa sille, minkälaiset kasvit todennäköisesti menestyvät pihoillamme Suomessa (koska ne ovat muutoinkin luonnonvaraisina kasvavia). Tätä ei pidä sekoittaa Suomen sisäisiin menestymisvyöhykkeisiin. Ne kuvaavat puutarhakasvien menestymistä Suomessa – eivät luonnonmukaisten kasvien pärjäämistä, toisin kuin aiemmin esitellyt maailmanlaajuiset kasvillisuusvyöhykkeet.

Miten selvitä tästä tiedon tulvasta? Taimistoilta saa paljon hyvää tietoa. Jos aiot ryhtyä useamman kasvin hankintaan tai pihan uudistamiseen, ehkä jopa uuden pihan rakentamiseen on paras aloituspaikka ammattimainen puutarhuri ja hänen henkilökohtainen suunnitelmansa sinulle.

Ammattilainen osaa arvioida pihasi valoisuuden, tuulisuuden, kosteuden ynnä muita kasvivalintojen kannalta erittäin oleellisia asioita. Näin saat pihallesi kasveja, joilla on parhaat edellytykset menestyä.

Hyvää keväänodotusta!

Ja kun kevät keikkuu puutarhassa

Yöt ovat vielä kylmiä, kun tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris sp. vulgaris, avaa kukkansa kohti aurinkoa.

Pulsatilla valkoinen 1

Kevään ja kylmänkukkien tarina jatkuu – (kuva Anne Hanhiniemi)