Marraskuussa alkaa kasvitunnistuksessa erilainen kausi – talvitunnistuksen kausi. Lehtipuiden ja pensaiden tunnistaminen talvella tuntuu ensin vaikealta, mutta kun siitä saa otteen, saattaa se paljastua jopa hauskemmaksi kuin kesätunnistus. Talvitunnistuksesta on hyötyä sekä ammattilaisille että maallikoille. Puita ja pensaita leikataan usein talvella ja monesti pihaa myös suunnitellaan lehdettömällä kaudella. Tällöin talvitunnistuksesta on suuri ilo.

Talvitunnistuksessa tarkastellaan oksista mm. seuraavia asioita:

• Minkä värinen, paksuinen ja muotoinen oksa on?
• Onko oksassa paljon haaroja? Lyhyitä vai pitkiä?
• Onko oksassa piikkejä?
• Hilseileekö oksa?
• Onko oksa ontto? Millainen oksan ydin on?
• Miltä oksa haisee tai tuoksuu?
• Ovatko silmut oksassa kierteisesti vai vastakkain?
• Minkä värinen, kokoinen ja muotoinen silmu on?
• Onko silmu tai oksa karvainen?
• Miten silmusuomut ovat asettuneet silmun pintaan?
• Millainen lehtiarpi silmun alla on?
• Onko jälkiä marjoista tai hedelmistä?
• Onko norkkoja?

Oksien lisäksi on hyvä tarkkailla kasvin kokoa, muotoa ja yleistä habitusta. Lehdettömät puut ja pensaat paljastavat itsestään erilaisia muotoja ja sävyjä kuin kesäiset. Tuohituomi, pilvikirsikka, koivu ja kanukat esittelevät rungon ja oksien kauniita sävyjä. Saarni taas hyötyy kauniista ja selkeästä siluetistaan. Kaikkia kasveja ei talvi valitettavasti imartele. Kärhöt näyttävät lehdettöminä risuisilta ja hanhikit roskaisilta. Muistakaamme pihaa suunnitellessa siis myös kasvien talvinen ulkoasu. Talviasut ovat puilla ja pensailla käytössä jopa pidemmän aikaa kuin meillä ihmisillä, monesti melkein puoli vuotta.

Entti Oy

Jutta Simonen,

FM, hortonomi (AMK)

Lehtipuut ja pensaat ovat hauskaa seurattavaa vuoden ympäri, koska niissä tapahtuu vuodenajan mukaan suuria muutoksia. Syksyn edetessä saamme seurata kauniita syysvärejä puutarhassa. Syysväri johtuu siitä, että kasvi varastoi lehtien ravinteet runkoon ja oksiin ennen kuin se luopuu lehdistään, ja lehtivihreän hajotessa punaiset ja keltaiset värit tulevat esiin. Poikkeuksiakin tosin löytyy. Esimerkiksi lepällä ei ole tarvetta imeä ravinteita lehdistä, koska se saa typpeä juuristossaan asuvalta symbioottiselta sädesieneltä. Tästä syystä lepällä ei kummoista syysväriä ole.

Ruska on kauneimmillaan aurinkoisissa paikoissa. Tämän havaitsee hyvin helposti ihan kotipihassakin kun katsoo talon valoisalla ja varjoisalla puolella olevia kasveja. Myös syksyn säät vaikuttavat syysväreihin. Aurinkoiset ja kirpakat syyssäät saavat aikaan kauneimman ruskan. Siihen säät vaikuttavat kuitenkin vähemmän milloin kasvit alkavat tuleentua eli valmistautua talveen. Kasvit aistivat talven tuloa enemmänkin päivän lyhenemisestä kuin säiden kylmenemisestä. Tästä syystä etelästä tuodut kasvit saattavat tuleentua liian myöhään ja joskus jopa paleltua.

Lehtipuilla ja pensailla on erilaisia syysvärejä. Joillain syysvärit ovat niin hätkähdyttävän kauniita, että pelkästään tämä on syy valita kasvi puutarhaan. Seuraavassa on listaa ja kuvia upean syysvärin omaavista kasveista.

Köynnöksiä:

• Kiinanlaikkuköynnös
• Villiviini

Pensaita:

• aronia (punainen)
• atsalea (punainen)
• isotuomipihlaja (oranssi)
• japaninhappomarja (oranssinpunainen)
• kiiltotuhkapensas (punainen)
• koiranheisi (punainen)
• koivuangervo (oranssinpunainen)
• kultaherukka ja lamoherukka (punainen)
• mustamarjaorapihlaja (punainen)
• pihlaja-angervo (keltainen)

Puita:

• haapa (keltainen)
• katsura (vaaleanpunainen)
• koivu (keltainen)
• lehtikuusi (oranssinkeltainen)
• metsävaahtera ja mongolianvaahtera (kirjava)
• pilvikirsikka ja rusokirsikka (punainen)
• tuurenpihlaja (punaoranssi)

Entti Oy

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Puutarhan kasviyhdistelmiä voi miettiä monelta kantilta. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen miten kasveja voi sommitella monikerroksisissa istutuksissa päällekkäin. Näissä monikerroksisissa istutuksissa hyvän yhdistelmän tarkoitus on tuottaa helppohoitoinen istutus, jossa kasvien ulkonäkö ja kasvu- sekä kukinta-aika tukevat toisiaan. Kasveilla pitää olla samanlaiset toiveet kasvupaikan suhteen, jotta istutus olisi toimiva. Esimerkiksi happamaan maahan pienten havujen, alppiruusujen tai hortensiojen alle sopivat rönsytiarella, pikkutalvio, varjoyrtti ja taponlehti.

Samanaikaisella kukinnalla tähdätään näyttävyyteen, eriaikaisella puolestaan saadaan pidempi kukinta. Huhti-toukokuussa kukkivien sipulikukkien kanssa on järkevää laittaa päällekkäin perennoja, jotka tulevat maasta vasta toukokuun lopulla. Tällaisia perennoja ovat mm. komeamaksaruoho, kuunliljat ja jaloangervot. Näin samaan kohtaan saadaan ensin sipulikukintaa ja kesällä helppohoitoinen perennaistutus.

Ukkolaukka on komea kesällä kukkiva sipulikukka, jonka lehdet muuttuvat keltaiseksi jo kukinnan aikana. Keltaiset lehdet jäävät sopivasti piiloon, jos istuttaa laukat matalahkojen perennojen alle. Hyviä perennoja tähän ovat esimerkiksi tuoksu-, tai tarhakurjenpolvet.

Pienten lehtipuiden alle on hyvä laittaa matalia pensaita tai perennoja, ja alaosista harvojen pensaiden alle perennoja. Yksi hauska yhdistelmä on purppuraomenapuu ja vuorenkilpi, jotka kukkivat monesti yhtä aikaa samanlaisella punasävyllä. Jos haluaa helppohoitoisen istutuksen runsaalla valkoisella kukinnalla, voi istuttaa sirotuomipihlajan alle koivuangervoa ja kaukaasianpitkäpalkoa, tai pilvikirsikan alle peittokurjenpolvea. Peittokurjenpolvea saa sekä vaaleanpunaisella että valkoisella kukinnalla.  Jos ei kaipaa sen kummempaa kukintaa, mutta pitää kauniista syysväristä, voi istuttaa päällekkäin mongolianvaahteran ja seppelvarpuja. Hyviä vaihtoehtoja on paljon.

Jutta Simonen, Entti Oy

Hortonomi (AMK), FM

Suurin osa piharakentajista haluaa helppohoitoisen pihan riippumatta siitä laitetaanko piha itse vai tilataanko ammattilaisilta. Lehtipensaat ovat edullinen ja helppohoitoinen tapa vehreyttää pihaa ja ne toimivat myös erinomaisina tilanjakajina. Toisin kuin usein ajatellaan, lehtipensaiden hoitotarve ei määrity niinkään leikkaustarpeen kuin peittävyyden mukaan. Harvoja pensaita, pensasaitoja lukuun ottamatta, leikataan vuosittain. Syyshortensian kaltaisia vuosittain leikattavia pensaita toki on, mutta enimmäkseen pensaiden hoitotarve määrittyy sen mukaan kuinka hyvin ne peittävät kasvualustansa. Rikkaruohot kasvavat varsinkin sateisina kesinä kovaa vauhtia. Hake estää jonkin verran rikkaruohojen kasvua, mutta parhaiten rikat estää pensas, joka varjostaa kasvualustansa tehokkaasti tai peittää sen kauttaaltaan. Myös sillä on väliä, kuinka varhain pensas tulee keväällä lehteen. Hanhikit ja keijuangervot ovat esimerkkejä pensaista, jotka periaatteessa ovat tiiviitä ja peittäviä, mutta ne tulevat niin myöhään lehteen että rikat ehtivät usein kasvaa pensaan väleihin. Niissä on molemmissa myös pienet lehdet.  Parhaita ovat siis varhain lehteen tulevat suurehkolehtiset ja peittävät pensaat.

Seuraavassa on listattu muutamia pensaita peittävyyden mukaan. Listat perustuvat ylläpitotöissä karttuneeseen kokemukseen, mutta erilaisiakin kokemuksia ihmisillä varmasti on.

Peittäviä pensaita:

• Idänvirpiangervo
• Koivuangervo
• Lamoherukka
• Norjanangervo
• Rusopajuangervo
• Ruusuangervo
• Sinikuusama
• Taikinamarja
• Viitapihlaja-angervo

Heikommin peittäviä pensaita:

• Hanhikit
• Happomarjat
• Keijuangervo
• Lamohietakirsikka
• Rusokuusama
• Ruusut

Kun pensaita hoidetaan säännöllisesti oikeanlaisilla leikkauksilla, ne pysyvät tiiviinä ja terveitä ja rikkojakin ilmestyy vähemmän. Istutusten jälkeen rikat kannattaa poistaa ahkerasti. Oikean kasvupaikan valinta on oleellinen pensaan hyvinvoinnille.

Jutta Simonen

hortonomi (AMK), FM

Entti Oy