Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Puutarhan äänimaisema osa 2

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Entti Oy

teksti ja kuva

Vihersuunnittelussa keskitytään usein liiaksi maiseman visuaaliseen puoleen vaikka äänimaisemalla on huimasti merkitystä viheralueiden viihtyisyyteen. Äänimaisemaa olisi hyvä huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Hiljaisia alueita tulee kartoittaa ja viheralueille tulee taata muutakin kuin kapeita jakojäännösalueita liikenteen hulinassa. Jos viheralue kuitenkin tulee liikenteen läheisyyteen, äänimaiseman miellyttävyyttä voi parantaa meluvalleilla ja monikerroksisella kasvillisuudella.

Melunsuojaistutuksen kasvillisuus saisi olla:

  • monikerroksista
  • havuja sisältävää
  • varhain vihertyvää ja nopeasti kasvavaa sekä runsaan lehtevää
  • lehtien tulisi olla mielellään paksuja tai karvaisia

 

Pelkästään melunlähteen peittäminen näkymässä vähentää tutkitusti melun häiritsevyyttä. Kasvillisuus kaupunkiympäristöissä vähentää myös liikennemelun kaiuntaa. Lehvästö absorboi melua aivan eri tavalla kuin kaupungin kovat betoni- ja kivipinnat.

Vihersuunnittelussa voidaan vaikuttaa äänimaisemaan myös välillisesti. Jos alueella on vähemmän leikattavaa ja siimattavaa nurmea, tulee ylläpitotöistä tulevaisuudessa vähemmän meluhaittaa. Aina tämä ei toki ole mahdollista.

äänimaisema2

Kuva 2. Kummut ja kasvit rajaavat leikkipaikan äänimaisemaa.

 

Lähteitä ja lisää aiheesta Theseuksessa olevasta opinnäytteestä Kaupunkipuiston äänimaisema.

 

 

Puutarhan äänimaisema, osa 1

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Teksti ja kuva

Äänimaisemalla tarkoitetaan kuuloaistilla havaittavaa
maisemaa. Äänimaisemaa kuvaillessa ei voida välttyä melun ja hiljaisuuden käsitteiltä ja siksi nämä käsitteet on hyvä avata. Melulla ja hiljaisuudella ei viitata pelkästään äänen voimakkuuteen vaan myös äänen laatuun. Melu ei välttämättä olekaan siis pelkästään voimakasta ääntä vaan se voi olla myös muuten häiritsevää tai jopa terveydelle haitallista ääntä. Hiljaisuudella puolestaan viitataan monesti äänimaisemaan, jossa on vähän ihmisen aiheuttamia ääniä ja paljon luonnon ääniä. Periaatteessa kyse on siis äänimaiseman miellyttävyydestä ja terveellisyydestä.

Äänimaisema on ollut viime aikoina silloin tällöin esillä liittyen ympäristöterveyteen. Suurin osa suomalaisista asuu nykyään kaupungeissa, joissa erityisesti liikenteen äänet dominoivat äänimaisemaa. Tutkimusten mukaan suomalaisista viidesosa asuukin ohjearvot ylittävillä ympäristömelualueilla. Melu aiheuttaa ihmisille henkisiä ja ruumiillisia terveyshaittoja, mm. keskittymisongelmia, kuuloaistin heikkenemistä ja verenpaineen nousua. Melu ei ole enää edistyksen merkki. Hiljaisuudesta on tullut luksusta, josta ollaan valmiita myös maksamaan.

Oleskelu hiljaisilla luonnonalueilla vähentää melun terveyshaittoja hetkessä ja mitä lähempänä nämä hiljaiset viheralueet ovat asutusta, sitä useammin niillä tulee tutkitusti käytyä. Haasteena onkin miellyttävän äänimaiseman luominen kaupungissa oleviin pihoihin ja puistoihin.

luontoalueet äänimaisemassa

Kuva 1 Luonnonalueet lähellä keskustoja ovat ihmisille tärkeitä lepopaikkoja