Nurmikoista

Loppukesästä viime vuonna asennettu siirtonurmi voi nyt hyvin, vaikka keväällä lumen sulettua näky oli huolestuttava.

Pysyvä lumi satoi routaantumattomaan maahan. Lumen alla nurmen pintaan muodostui limainen kalvo, joka vaikeutti juuriston hapen saantia ja nurmikko oli vaarassa tukehtua. Kalvo rikottiin harjaamalla.

Siirtonurmi vain viikko asennuksen jälkeen. Kun nurmikko rajataan selkeästi istutusalueista, leikkaaminen on helppoa ja nopeaa.

Asennetun nurmikon juurtumisen jälkeen ei tarvitse pelätä tallaavansa nurmikoita.

Ihanat iirikset rannalla

Viime kesänä vanhan torpan pihalta siirrettyyn taimeen kasvoi ensimmäisenä kesänä vain yksi kukkavana, mutta jo nyt kukat ovat kuin perhosten parvi. Kukat avautuvat hennon laventelinvioletteina, täysin auenneina ne ovat miltei valkoisia. 

 

 

Siperiankurjenmiekkojen ryhmään kuuluva loistokurjenmiekka, Iris ’Butter and sugar’, kukkii hieman myöhemmin kuin tavalliset siperiankurjenmiekat, joita niitäkin on useita lajikkeita.

Iris sibirica ’Blue King’

Kurjenmiekkojen seuraan maanpeittokasviksi sopii yhtä hyvin peittokurjenpolvi, Geranium x cantabrigiense ’Biokovo’, joka kukkii miltei valkoisin kukin, samoin kuin sen sisarlajike ’Karmina’, jonka kukat ovat tummanroosat.

Hienostunut valkoinen

Vuorenkilpi, Bergenia cordifolia, on erinomainen maanpeitekasvi; se on vähään tyytyväinen, niin auringossa kuin varjossa, kuivassa ja kosteassa kasvupaikassa viihtyvä, ihan tyylikäs ja selkeälinjainen kasvi – ja silti monen inhokki, jota ei missään tapauksessa haluta omalle pihalle.

Voi olla, että tanakkana töpöttävä pinkki kukinto, paksut, ainavihannat lehdet ja kasvin hyvä levinneissyys suomalaisille pihoille on jo ylittänyt kyllästymisrajan. Kasvista puuttuu yllätyksellisyys.

Mutta kun vuorenkilpi onkin valkokukkainen, se istutetaan parhaalle paikalle keräämään katseita ja ihastelua – hyvä niin.

Vuorenkilvistä molemmat, Bergenia cordifolia ’Silberlicht’  ja perinteisempi pinkki ovat omiaan rauhoittamaan monilajisia istutusryhmiä. Erikoisen kaunis yhdistelmä on koristeomenapuu  ja vuorenkilpi silloin kun niiden kukinnat ajoittuvat samaan aikaan.

Levoton lento

Yritin kuvata sitruunaperhosen lentoa, mutta se oli niin nopeaa, vapaata  ja vangitsematonta.

Talventähti, Chionodoxa luciliae, levittäytyy suotuisalla kasvupaikalla yhtä nopeasti kuin idänsinililja, Scilla sibirica.

Aina yhtä valloittavat kevätsahramit.

Lumen alta paljastunut, ainavihanta keltalehtinen sitruuna-ajuruoho, Thymus citriodorus ’Bertram Anderson’, on sen näköinen kuin talvea ei olisi ollutkaan.

Lumi suli

Syksyllä pysyvän lumipeitteen alle jäi vielä kasvussa oleva nurmikko, kun maa ei ehtinyt routaantua. Nyt keväällä lumen alta paljastui nurmikko, jonka pinnalla on tiivis, limainen kalvo.

Orastava nurmi hengittää ja tarvitsee happea.

Harja on tarpeeksi hellävarainen ja kuitenkin tehokas väline kalvon rikkomiseen. Nurmikko alkaa vihertää varsin nopeasti, kun juurilla on lämpöä, kosteutta ja happea. Myös kevätlannoituksesta kannattaa huolehtia.

 

Voro söi

Ei ole suu tuohesta sillä kelmillä, joka söi hartaasti odotetun kevään ensimmäiset kultasahramit.

Vorolle ei posliinihyasintit maistu ja siksi ne saavatkin rauhassa vallata lisää kasvutilaa – luonnossa niin vain on.

Jouluruusu on talvehtinut hyvin lumipeitteen alla ja nuppuja kantavat kukkavanat alkavat nousta lehtiruusukkeesta.

Suunnittelua, ihmettelyä ja odotusta.

 

Huilaa

Oleskelu puutarhassa on hyväksi ihmisen terveydelle. Hiljainen keinuttelu, kuuntelu, katselu, kukkien tuoksu vähentää stressiä, alentaa verenpainetta, rauhoittaa, virkistää ja voimaannuttaa.

Koristekastikka (Calamagrostis acutiflora) ja elefanttiheinä (Miscantus sinensis) ovat elegantteja, tuulessa suhisevia, monivuotisia puutarhan kasveja.

Marjapuuron värinen kukinta kuuluu komeamaksaruoholle  (Sedum spectabile)

Levollisesta tunnelmasta nautitaan yksin tai yhdessä.

Sinisarja (Agapanthus praecox) kukkii kauniisti koko kesän – talveksi se pitää siirtää suojaan pakkaselta vaikkapa kuistille tai viherhuoneeseen.

Punahattu (Ecinacea purpurea) on perhosten suosiossa, taustan roosa kaunotar on hopeasyysvuokko (Anemone tomentosis), joka kuitenkin on melko talvenarka Suomessa.

Keltainen nappisilmä on syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata).

 Sorapolku rahisee askelten alla.

Helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea) kukkii polun reunalla.

Punalatva (Eupatorium purpureum) on ylväs ja näyttävä perennaryhmän taustalla. Se on myös perhosten suosikki.