Meillä eteläisessä Suomessa jouluruusu (Helleborus niger) kukkii vappuna.
Sampanjan värinen kukinta on kuohuvan runsasta.
Mustarastaiden laulu täyttää tienoon eikä taivaalta vihmo räntää – hyvä vappu.
Ei ole suu tuohesta sillä kelmillä, joka söi hartaasti odotetun kevään ensimmäiset kultasahramit.
Vorolle ei posliinihyasintit maistu ja siksi ne saavatkin rauhassa vallata lisää kasvutilaa – luonnossa niin vain on.
Jouluruusu on talvehtinut hyvin lumipeitteen alla ja nuppuja kantavat kukkavanat alkavat nousta lehtiruusukkeesta.
Suunnittelua, ihmettelyä ja odotusta.
Jouluruusu (Helleborus) on monivuotinen perenna joka ei ole ruusu ollenkaan vaan kuuluu leinikkikasveihin. Jouluruusun voi istuttaa keväällä maahan puoli varjoon esimerkiksi pensaiden tai puiden alle. Jouluruusu pitää tasaisesta kosteudesta, ravinteikkaasta, kuohkeasta ja hieman emäksisestä multamaasta.
Jouluruusu on talvenarka. Se kannattaakin talvella suojata lumella tai lumettoman pakkastalven tullen havuilla. Jouluruusu on myrkyllinen.