Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Marjakuusen leikkaaminen 2

Monien muotojen marjakuusi

marjakuusen rajattu korkeusMarjakuusi sietää säännöllistä, voimakastakin leikkaamista – vaikkapa rajaamisen tietyn korkuiseksi.marjakuusen rajattu muoto

Marjakuusi viihtyy hyvin varjoisessa kasvupaikassa, missä se ei ole alttiina kevätahavalle (kevätauringon paisteelle maan ollessä vielä jäässä).

monen muodon marjakuuset

Topiaria on kasvien muotoon leikkaamista. Kehittyneissä puutarhakulttuureissa – Japanissa, Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa,Välimeren maissa – kasveja leikataan geometrisiin, orgaanisiin ja usein myös erilaisia hahmoja esittäviin muotoihin; omassa kulttuurissamme topiariaa on enimmäkseen sovellettu vain orapihlaja- ja kuusiaitoihin.

Nykyisille, ahtaille pihoille kasvien muotoleikkaus sopii hyvin eikä se hyvillä välineillä, säännöllisesti tehtynä ole kovinkaan vaivalloista.

Muodon hallintaa

Puutarhataiteen seura ry järjesti 1.6.2010 asiantuntijaseminaarin aiheesta:

Puutarhataiteen ja arkkitehtuurin puut, muotoleikkauksen funktioista ja menetelmistä

Aihe on niin mielenkiintoinen, että kaikkien kiireiden keskellä me Entti Oy:n pihasuunnittelijat Taru Sipilä ja Anne Hanhiniemi, matkustimme Helsinkiin kuulemaan aiheesta puutarhataiteen historian ja kulttuurihistorian näkökulmasta sekä muotoleikkauksen perinteistä, periaatteista ja menetelmistä.

Professori Kazuo Makioka ja tulkki Hiroko Kivirinta kertoivat japanilaisen puutarhataiteen satojen vuosien leikkausperinteestä.

Professori Maunu Häyrynen kertoi puiden muodon hallinnasta Suomessa ja Arne Mattson leikkaamisen perinteestä ja nykykäytännöstä Malmön kaupungissa.

Keskieuroopan tyylipuutarhoissa topiarian eli muotoleikkauksen avulla kasvit pidettiin geometrisissä muodoissaan – toisinaan kasveista luotiin erilaisia hahmoja, usein eläimiä.

Suomessa ehkä tavallisimmat muotoleikkaukset ovat kuusi- ja orapihlaja-aidan jokavuotiset trimmaukset. 

Muotoleikkaus sopii vielä nykyäänkin hyvin leikkausta sietäville kasveille, mm. marjakuusille ja tuijille silloin, kun niiden avulla halutaan korostaa vaikkapa rakennuksen arkkitehtonisia muotoja. Sen sijaan suurien puiden soisi kasvavan luontonsa mukaisesti; tosin rakennetta ohjaavia nuoruusajan leikkauksia nekin tarvitsevat.

Seminaari pidettiin Helsingin yliopistomuseon Arppeanumin arvokkaassa auditoriossa – sillä välin, kun istuimme päivän museaalisilla puisilla penkeillä, kaukaasianpioni oli avannut ensimmäisen kukkansa.