Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Maaperän happamuus ja kasvien ravinteiden otto

maaperääHappamuutta tai emäksisyyttä määritellään pH-arvolla. pH-arvo ilmoitetaan asteikolla 0-14, jossa 0 on happamin (eng. acidic) ja 14 emäksisin (eng. base). Neutraali pH on 7. Maaperän happamuus vaikuttaa maassa olevien ravinteiden liukoisuuteen eli siihen, kuinka helposti ne ovat kasvin käytettävissä. pH-tasapainolla on siis suora vaikutus kasvien hyvinvontiin. Suomen maaperä on luonnostaan hapanta, noin pH 5-6.5.

036
Alppiruusuja. Kuva: Anne Hanhiniemi

Happaman maan kasveja (pH 4-5.5):

  • katajat
  • kuuset
  • alppiruusut ja atsaleat
  • hortensiat
  • pensasmustikka
  • siniheinä
  • siperiankärhö

 

 

 

Omppu. Kuva: Anne Hanhiniemi.
Omppu. Kuva: Anne Hanhiniemi.

Hieman emäksisessä viihtyvät (pH 7-7.5):

  • omenapuut
  • kirsikat
  • syreenit
  • hanhikit
  • jasmikkeet
  • vuorenkilvet
  • keijunkukat

Nyrkkisääntönä: pH-alue 5.5 – 7 on se, missä puutostiloja ei useimmille puutarhan hyöty- ja koristekasveille esiinny. Tämä toki sillä ehdolla, että maaperässä on niitä raveinteita, jotka kasvi tarvitsee.

Kuinka säätää maaperän happamuutta? Kalkki lienee lähes kaikille tuttu kivennäinen, joka nostaa maaperän pH-lukua emäksiseen päin. pH:n laskeminen onnistuu parhaiten turpeen tai rikin avulla. Rikki on tehokas happamuuden lisääjä, koska se bakteeritoiminnan kautta hajoaa hitaasti rikkihapoksi maaperässä, happamoittava vaikutus siis säilyy tasaisena pitkän aikaa.

Istutaessa tutki aina pohjamaata – mikäli maassa on paljon silminnähtävää ja sormin tunnettavaa karkeaa kiviainesta, ei maaperä luultavasti ole kovin hapanta – kivennäismaat kun ovat luonnostaan emäksisempiä kuin humuspitoiset. Käytä tällaiseen maahan happaman maan kasvia istuttaessa runsaasti havuille ja rhodoille tarkoitettua multaa tai sotke puhdasta turvetta pohjamaan kanssa, jotta saat aikaan riittävän happamat olosuhteet.

Jatko-osa tulossa huhtikuun tienoolla, kun maa on kaikkialla sulaa – aiheena pH:n mittaaminen puutarhamaasta! Hyvää alkukevättä lukijoille!

Suunnittelulla hyvää jälkeä

Kasvit ja rakenteet luovat kokonaisuuden

Kaikenlaisien patioiden rakentaminen on kovassa huudossa. Oli kyseessä sitten kivi-, kestopuu-, tai maapohjainen patio, on sitä suunniteltaessa hyvä ottaa huomioon kasvillisuus, joka luo tulevalle oleskelualueelle suojaa, kauneutta ja toimivuutta. Piirsin muutaman hahmotelman siitä, minkälaisia voisivat olla kasvit patioiden ympärillä.

Tässä yksinkertainen yhden seinän kattava patio. Ratkaisu on selkeä ja siisti. Patiosta kannattaa jättää näkyviin reilu osa, jottei se häviä talon ja kasvillisuuden väliin.
Tässä yksinkertainen yhden seinän kattava patio. Ratkaisu on selkeä ja siisti. Patiosta kannattaa jättää näkyviin reilu osa, jottei se häviä talon ja kasvillisuuden väliin.

 

patio2
Tässä taas hieman pidennetty versio äskeisestä rakenteesta. Nyt on enemmän tilaa erilaisille kasveille, eikä pitkä patio häviä kasvien joukkoon, koska sen linja erottuu talon ulkomuodoista muutenkin.

 

patio3
Näin sitten suunnittelija sijoitti myös kylpypaljun pation yhteyteen. Nyt tarvitaan runsasta näkösuojaa antamaan yksityisyyttä. Täysin umpeen ei toki pidä tällaistakaan istuttaa, täytyyhän sitä nähdä ympärilleen, vaikka paljussa huljuukin.

 

patio4
Vielä yksi versio, jossa nyt patioon on jätetty tila istutusaltaalle. Tämä vaihtoehto painottuu kasveihin ja erilaisiin mahdollisuuksiin niiden kanssa. Tämäkään patio ei helposti katoa, kunhan jostakin on esteetön kulku mahdolliselle pihanurmikolle tai kulkukäytävälle.

 

Toivottavasti näistä on apua ajatteluun ja mahdollisten hankintojen tekoon. Pationrakentamisessa on hyvä arvioida tarve realistisesti. Sadan neliön oleskelualuetta ei kannata rakentaa, jos sen käyttö on satunnaista tai vähäistä. Kasvillisuuden kannalta tärkein asia on se sama vanha – oikeat kasvit oikeaan paikkaan. Niin saadaan menestyvä ja näyttävä lopputulos.

Betonista

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen  (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Entti-pesubetonikiveys

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta  sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

entti-milanokiveys

 

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.

Kivi – ikuinen

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen (kuvat Anne Hanhiniemi)

Estetiikkaa pihalla palvellessaan on kivellä lähes rajattomasti käyttömahdollisuuksia.

Kivilaatuja on useita ja niiden pinta voidaan viimeistellä monella eri tapaa – tai jättää viimeistelemättä, luonnon muovaama pinta on moneen käyttöön paras vaihtoehto. Käytetyn kiven koolla ja muodolla annetaan kivelle käyttötarkoitukseen sopiva ilme ja ominaisuudet.

Kiven pinta on kova, sileä, napakka ja muuttumaton. Se luo loistavan vastapainon kasvillisuuden jatkuvalle kasvulle ja muutokselle. Kasvi on useimmiten muotokieleltään vapaa, hengittävä ja orgaaninen – kivi on rauhallinen, se ei muutu eikä vaihdu.

046

entti-pihataitaja

entti-pihataitaja 2

Vaalea loimu-liuske kimmaltaa auringossa kuin vesi.

 

entti-pihataitaja 3

Ensiksi joku hakkasi graniitista nupukiviä,  joku toinen työmies hakkasi kivet vanhan Turun katuun ja sukupolvia myöhemmin me hakkasimme ne portaiksi puutarhaan.

Kertomus Keskimaasta, osa kolme

Hyötytarhan tarina jatkuu.

Loppukesällä rakennettiin muuri tukemaan kellarin katolla olevaa maata. Muuri tulee olemaan toista metriä korkea aivan kellarin sisäänkäynnin vieressä, mutta madaltuu etääntyessään. Muuri kannattaa tukea betoniraudoin ja täyttää valureijät betonilla aina, kun muuri on yli 70 cm korkea.

Muurin viimeinen kerros ladotaan kansikivistä – niissä ei ole valureikiä.

Maakellari on saanut uuden, päärakennuksen sokkelin kanssa samaa materiaalia olevan julkisivupinnoitteen. Ja kuten tavallista, ulkovalot ja ovilistat puuttuvat vielä. 

Komposti sai häädön miespihalta ja juuri ennen pakkasia hankittu lämpökompostori talvehtii kellarin edessä.

Aine ei häviä muuttumatta…

… mm. lämpöenergiaksi.

Kertomus Keskimaasta, osa kaksi

Maakellarin katolla olevia maamassoja tukemaan tarvitaan muuri. Pohjatyö on tehty ns. kylmää muuria varten eli muuriin tulevat kivet ladotaan ilman muurauslaastia: maata on kaivettu neljänkymmenen sentin syvyydeltä, asetettu kaivannon pohjalle suodatinkangas, kankaan päälle on tuotu mursketta, jonka raekoko on 0-16 mm. Murske on tärytetty tiiviiksi ja sen päälle on levitetty kivituhkaa parin-kolmen sentin kerros, joka on myös tiivistetty veden avulla ja tasoitettu.

Muurin kokoamisessa tärkein on ensimmäinen kerros – se toteutetaan erityisen huolellisesti suoraan ja vatupassista on työssä suuri apu.

Kertomus Keskimaasta, osa yksi

Pihastudion puutarhassa on Ylämaa, Keskimaa ja Alamaa; Kuun puutarha, Auringon tarha ja zen-puutarha; Kivitarha, Kalliot, Veden puutarha, Hyötytarha ja vielä: Miespiha.

Puutarhat ovat olemassa vaikkakin suuressa muutoksessa ja enin osa vasta mielikuvia, haaveita ja suunnitelmia.

Miespiha tulee Ylämaahan, se alkaa autotallin edestä, jatkuu taakse ja sinne tulevat mm. autot, peräkärry, polttopuut ja komposti.

Keskimaahan tulee Hyötypuutarha, yrttitarha myös. Olemassa ovat pari omenapuuta, maakellari ja vanha kasvihuone.

Kuun Puutarha on eniten olemassa.

Tältä näyttää Hyötytarha tänään.

Kasvihuoneessa kasvavien kasvien kastelua varten asennetaan säiliö, johon kerätään sadevettä asuinrakennuksen hulevesijärjestelmästä.

Suuri, sukelluspalloa muistuttava tankki tuo mieleen kapteeni Nemon, joka kohta nousee aukosta kiikaroimaan. Tankissa on kuitenkin vain uppopumppu.

Toivon, että voin pian julkaista kertomuksen Keskimaasta, osa kaksi.