betonikivi | Pihastudio - puutarhablogi / Entti Oy

Terve! Saipas puutarhuri Pöntinen tässä päähänsä idean muurikivellä ladotusta spiraalista, johon on istutettu kasveja. Ajatus syntyi tässä syksyn mittaan ja niin kovasti kiinnosti asia mieltä, että oli jonkinlaista konkreettisempaa saatava aikaan. Ihan vain siksikin, että tulisi tilaa taas muille ajatuksille; tämä spiraali-inspiraatio oli melkoisen voimakas. Nyt olen saanut jotakin näytettävää 3D-mallinnuksen kautta aikaiseksi.

Tästä lähdettiin liikkeelle, spiraali, jota jaottelen muurin vaatimiin kerroksiin ja kiviparien mittoihin.

Tässä muurikiville sopivaksi lohkottu malli alla. Päällä spiraalin sisälle tulevan maanpinnan mallinnos.

Paras puoli tällaisessa istutusaltaassa on se, että näin sijoitettuna yhdellä, pienellä alalla voi olla useita kokonaisuuksia. Ne erottuvat seinämien, spiraalin korostaman korkeuseron sekä kasvien oman peittävyyden selvästi.

Eräs puoli antaa vaikutusta havuryhmänä. Tässä spiraali sijoitettuna havainnepihaan.

Spiraaliin on myös mahdollista istuttaa eri kosteusolosuhteita vaativia kasveja samaan ryhmään. Toki näin voi tehdä tavallisessakin, avoimessa tai rakenteellisesti ympäröidyssä istutusalueessa. Kuitenkin huipulle kierryttässä muurin viertä tehostuu mahdollisuus tähän, alhaalla on kosteampaa ja ylhäällä kuivempaa. Myös jokainen valoisuuden määrä tulee käytyä läpi istuttaessa kasveja kiertävässä muodossa.

Pihaan tultaessa saa monipuolisen kasvitervehdyksen.

Näinpä tällä kertaa, antakaa mielikuvituksen lentää. Aivan kaikki ideat eivät ole toteutettavissa – monet ovat. Tällainen spiraali on, tässä luonnostellessa se on viimeistään käynyt selväksi!

Valmis, renderöity (mallinnettu imitoiden tosimaailman valaistusta yms) versio spiraalista. Kaunista! :)

Hyvää alkutalvea lukijoille!

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.

Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!