Sävyjä ja sydämiä

Keltajapaninangervo, Spiraea japonica ’Golden Princess’, tuo kullan hehkua tummiin havuistutuksiin. Puolen metrin korkuiseksi kasvava pensas on kestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Ei haittaa, vaikka rusakot kynivät sen oksat säännöllisesti joka talvi, pensas kukkii silti keskellä kesää roosan värisin kukin (pensaan arvo on kellanvihreissä lehdissä, ei niinkään kukissa).

Kirjokanukka, Cornus alba ’Ivory Halo’. Nuput aukeavat kermanvalkoisiksi kukiksi, joista kehittyvät kuulaan sinertävät marjat, kuin helmet.

Köynnöshortensian silmuista puhkeavat nuput.

Katsuran versojen järjestelmällisyyttä.

Aina yhtä kiehtovaa

Uskon, että nämä köynnöshortensian silmut kätkevät kukkien nuput – se olisikin ensimmäinen kukinta kalliolla kasvavalle köynnökselle.

Katsuran punertavina avautuvat lehdet puhkeavat pian.

Kivikossa kukkii tarhakylmäkukka.

Kovin epätasaisesti itää perunat pussissa. Varmuuden vuoksi tarkastin muutaman perunan kunnon kaivamalla ne ylös ja olihan niissäkin idut ja hennot juuret – nyt niitä saa odottaa vielä hieman pidempään. 

Riippajalavan leikkaaminen

Riippajalavalla, Ulmus glabra ’Pendula’, on kaunis kerroksittain riippuva kasvutapa. Puun oksisto on tiheä ja levästö runsas. Lehvästön varjoon jäävät oksat kuivuvat ja karsiutuvat.

Nuoren riippajalavan kasvua kannattaa ohjata leikkauksin, jotta oksien ja rungon haarautumiskohta voidaan pitää avoimena ja näin vältetään ristiinkasvavien ja hankaavien oksien muodostuminen.

Nuorta riippajalavaa on leikattu vuosittain keväällä ja loppukesällä on maahan asti kasvaneita versoja lyhennetty. Nyt puun juurella on puolimetrinen lumikinos ja hyvä hankikanto.

Riippajalavasta on poistettu muutama oksa kokonaan, versoja on harvennettu ja lyhennetty. Versoon jätetään viimeiseksi ylöspäin suuntautuva silmu (katso riippapihlajan leikkaaminen).