Ukko lumesta

Lumi

teksti ja kuvat Jaakko Pöntinen

Lunta tulvillaan on raikas talvisää… Vai onko? Ei ainakaan Turun seudulla tällä hetkellä. Vaimoni Paula ja minä vierailimme vanhempieni luona Mikkelissä ja tilaisuus lumiukon luontiin aukeni. Sää oli valoton ja harmaa, mutta se ei estänyt hauskanpitoa! Malli on perinteinen: 3 palloa, risukädet, porkkananenä, napit, suu, kaulahuivi ja hattu.

Entti-ukko1

Taiteilija työssään.

Tue alin pallo huolellisesti, jottei se pääse pyörähtämään tai heilumaan tulevan rakentamisen aikana. Samoin muissa liitoksissa on riittävä lumen tiivistäminen tärkeää. Ylimmäinen pallo saattaa pudota jo pienenkin suojakelin aikana, jos sitä ei kiinnitä keskipalloon huolellisesti.

Entti-ukko2

Työstön alla lumiukon alin pallo.

Luonnollisia, tasaisesti kaarevia muotoja saa aikaan taipuisalla risulla veistämällä. Myös nopea hieroskelu käsillä, sormenpäillä hieman pallon pintaa karhustaen, toimii hyvin.

Entti-ukko3

Valmis vartalo! Etenkin vähälumisena aikana voi palloihin tulla mukaan roskia. Älä anna sen häritä liikaa… : )

Entti-ukko4

Kasvonpiirteitä muovaamassa. Puolipallon muotoisilla silmillä saa ukolle sarjakuvamaista eloa! Pyöritä hyvänkokoinen lumipallo käsissäsi, aseta pallo maahan ja halkaise se kärkilapiolla tai vaikka liukurilla.

Silmät, napit yms. saa vaikkapa pikkukivillä tai hiilillä aikaiseksi. Jos kasaa ukkoa nurmikolle, niin kannattaa käyttää aika pieniä kiviä. Isommat kun jäävät alkukesästä ruohonleikkurin teriin, ellei niitä käy hakemassa pois ukon sulaessa.

Entti-ukko5

Pallonpyörittäjä kävi täällä. Lunta oli juuri tarpeeksi!

Entti-ukko6

Valmis lumiukko riemuisena vastaanottamassa kaikkia pihapiiriin tulijoita! Melko innostuneen näköinen! : )

Hyviä talvileikkejä ja joulunaikaa kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille!

Betonista

Betoni – 10000 vuotta rakentamista.

teksti Jaakko Pöntinen  (kuvat ja kuvatekstit Anne Hanhiniemi)

Betoni on ollut rakentamiskäytössä ammoisista ajoista lähtien. Vanhimmat löydetyt betonirakenteet ovat vuodelta 8000eKr. Elelemme nyt siis betonin noin kymmenettätuhannetta syntymäpäivää! Kuitenkin joitakin betonirakenteita sieltä 10000 vuoden takaa on yhä ehjinä. Siinäpä kiistaton todiste tämän varsin käyttökelpoisen aineen kestävyydestä.

Perustavanlaatuinen betoni syntyy kolmesta ainesosasta:

• Karkeasta kiviaineksesta (Esim. murske, sora, kevytsora tai tiilimurska.)
• Sementistä (Koostuu kalkkikivestä, kvartsista ja savesta. Erittäin hienojakoista.)
• Vedestä

Karkea kiviaines muodostaa suurimman osan valmiin betonin massasta. Sementti reagoi veden kanssa muodostaen betonin kuivuessa sidoksia karkeiden kiviainesten sekä seosaineiden välille. Seos- ja lisäaineiksi käytetään mm. metallien käsittelyssä syntyviä hienojakoisia aineita tai piijauhetta lisäämään notkeutta, kestävyyttä, pakkasenkestoa tai vedenpitävyyttä. Ainesosien on oltava puhtaita: roskat, jää, multa tai öljy voivat heikentää kuivuneen betonin kestävyyttä merkittävästi.

Betonikivi valmistuu valamalla betoniseosta muotteihin. Muotovalikoima on runsas: on satoja erilaisia muurikiviä, laattoja, porraskiviä ja reunakiviä. Betonista valetaan myös mm. patsaita, pylväitä ja altaita. Värivalikoimaakin on, erityisen hyviksi on havaittu mm. harmaan eri sävyt, musta ja punaisen sävyt. Betonikivissä käytetään kahdenlaista värjäystapaa: ensimmäinen tapa on valaa koko kivi samanvärisestä betonista. Toinen on valaa pääosa kivestä perusbetonista ja sen päälle julkipintaan esimerkiksi sentin paksuinen kerros värjättyä betonia. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Betonikiveyksen elävyyden ja värimaailman saa siis tarpeen vaatiessa uudistettua vesipesulla – väri kun ulottuu pintaa syvemmälle.

Entti-pesubetonikiveys

Betonilaatan pinta voi olla myös pesubetonia; muottiin on ennen perusmassaa pantu pieniä luonnokiviä tai -rouhetta  sisältävää seosta, joka voidaan pestä vielä valoksen pääosin kuivuttua.

Niin betonituotteet kuin luonnonkivetkin vastustavat merkittävällä tavalla kulumista. Oli kyseessä sitten sää, ihmisten kengänpohjien aiheuttama kulutus, auton pyörivien nastarenkaiden repivä voima tai jatkuva maakosketus – oikeanlainen kivi oikeassa paikassa kestää tuhansia vuosia. Kivi tai betoni siis kestää kyllä – suurin huomio pihaympäristössä toimiessa onkin kiinnitettävä pohja- ja perustustöihin. Näiden kahden huolellisella toteutuksella on ratkaiseva merkitys tulevan kivirakenteen kestävyyteen.

entti-milanokiveys

 

Huolellisen pohjatyön ansiosta autotallin edustan kiveys on vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin uusi – siinä ei ole auton renkaiden painamia uria ja kaikki kivet ovat ehjiä ja naarmuuntumattomia. Kivi on Lemminkäisen, nykyisen Ruduksen hiekkapuhallettu ’Milano’, toteutus Entti Oy www.entti.fi

Hyvin suunniteltu ja taitavasti rakennettu kivipiha on pitkäkestoinen ja sen ylläpito on vaivatonta. Kiviaines monissa muodoissaan palvelee mainiosti ihmisen halua tehdä pihastaan kaunis, toimiva ja toivotulla tavalla hallittu kokonaisuus. Eikä koko piha-aluetta toki tarvitse kivetä – nurmikko, hyötykasvit, puut, pensaat, perennat, heinät ja kesäkukat kukoistakoot! Luonnossa ovat kasvit ja kivet yhdessä rajattoman monimuotoisesti. Samoin ne sopivat yhteen rakennetuillakin alueilla.