Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Entti

Kivi,maa- ja taivaskivi

Kivi.

teksti Jaakko Pöntinen

Kivi on muuttumattomuuden, kestävyyden ja kovuuden symboli – ja myös kauneuden, oli kyseessä sitten jalokivi tai rosopintainen rakkakivi.
Kiviä on metsissä, teiden rakenteissa, koruissa, kiukaissa ja myös meitä kaikkein kiinnostavimmassa paikassa – ihmisten pihoilla.

Pihakivi – pihalla rakenteena, koristeena tai molempina yhtaikaa oleva kivi, mitä kaikkea se on?

On noppakiviä, seulapääkiviä, kuulapuhallettuja porraskiviä, betonikiviä, liuskekiviä, yksittäisiä koristekiviä, kivikatteita.
Puhuttaessa pihakivestä ensimmäisenä nousee kenties mieleen ajatus kukkapenkkiä reunustavasta luonnonkivireunuksesta tai autotallin edustan betonikiveyksestä. Mieleen tulee muuri, joka rajaa talon seinustalla olevaa kasviryhmää tai askelmat, joita pitkin laskeutuu alas pihalle talosta ulos tullessaan;

näitä kaikkia ja enemmänkin on kivi, jonka ihminen on tehnyt omakseen kesyttämällä sen villistä luonnosta palvelemaan esteettisyyttä ja käytettävyyttä.

012

 

Ihmeellinen kivi?
Anne Hanhiniemi

Rakennamme pihoja.
Taru, Jenni, minä itse ja kymmenkunta yrityksemme työntekijää olemme naputelleet pihoille tuhansia maakiviä. Graniitit, sälvät, gneissit, hiekkakivet ja rapakiviksi kutsutut ovat tulleet tutuiksi,
mutta yhtä en ole koskaan ennen tavannut – nimesin sen Entti-kiveksi löytöpaikan mukaan.
Elokuussa kaivoimme tontin saviseen maahan kaapeliojaa – ei ollut kiviä, mutta saven pinnalla näytti olevan miltei mustaksi muumioitunut omena.

Omena? Omenapuuta vain ei ollut lähistöllä. Poimin savisen pallukan, se olikin yllättävän painava, pesin puhtaaksi ja aloin tutkia:
• muoto pyöreähkö, vähän kolmiomainen
• läpimitta leveimmältä kohdalta 60 mm ja paino 310 grammaa
• pinta lasimainen, tumman mahongin värinen, kärjestä kiiltävä ja sileä
• sivuilla erikokoisia painaumia
• ’peräpää’ epätasainen ja mattapintaisempi, terrakotan värinen läiskä

Ihan väistämättä mieleen nousi ilmakehässä palanut avaruuskivi – meteoriitti. Niitähän sataa taivaalta.
Paitsi ei sada – vain noin joka tuhannes meteoriitiksi luultu kivi on peräisin ilmakehän tuolta puolen ja Suomessakin niitä on luetteloitu vain 13.

Entti-kivi 'edestä'
Entti-kivi ’edestä’
Entti-kivi sivusta
Entti-kivi sivusta
Entti-kivi 'perästä'
Entti-kivi ’perästä’

 

Mikä on tämä Taivaan Lahja, tiedätkö?

Mielipide

Melko luonnotonta

 

Nykyinen asumisympäristöjen suunnittelu suosii tiivistä ja tehokasta rakentamista, koska sen sanotaan olevan ekologista ja säästävän luontoa. Tehokas rakentaminen vaatii tehokkaat liikennejärjestelyt, koska ihmiset asuinympäristöä valitessaan arvostavat hyviä yhteyksiä ja palveluja – ja kosketusta luontoon. 

Keväällä luonto herää jossakin – ja samaan aikaan alkavat autokaravaanien vaellukset, jotka suuntaavat luonnon helmaan mökeille ja kakkosasunnoille ja taas takaisin, kymmeniä, satoja kilometrejä.

 

On ihmisiä, jotka haluaisivat asua vaivattomasti kerrostaloissa, mutta epäröivät, koska kaipaavat oman pihan tarjoamia elämyksiä. Silloin kun liikkuminen on jo käynyt vaivalloiseksi, miten voi virkistyä ulkoilualueilla, julkisissa puistoissa tai pihalla, joka on ensisijaisesti varattu autojen paikoitukseen. Hiljaisen keinuttelun, luonnon muutoksien seuraamisen, kuuntelun, katselun, tuoksujen sijaan on tarjolla liikenteen melua, hälinää, turvattomuutta – ja yksinäisyyttä. 

Asuinympäristöltä odotetaan myös yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys syntyy luonnostaan, kun asukkailla on mahdollisuus tulla ulos, tapaamaan toisia, erikseen kutsumatta. 

Tehokkaan yhdyskuntarakentamisen hyöty menetetään moninkertaisesti, kun ihmiset eivät oikeasti viihdy asuinympäristössään vaan hakeutuvat vapaa-aikanaan muualle.

 Mikä on luonnollisempaa? 

Luontoyhteys kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Luonnon vaikutusta on tutkittu ja on todettu sen lisäävän merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja edistävän terveyttä; tovin oleskelu puutarhassa tai vapaassa luonnossa laskee stressihormonitasoa ja verenpainetta.

Luonnollista ja ekologisesti kestävää on luoda uutta palveluliiketoimintaa: puutarhoja, joissa ihmiset voivat rauhoittua, olla yhdessä tai itsekseen, niissä järjestetään tapahtumia ja ohjelmatuokioita. Puutarhat ovat kyläläisten kohtaamispaikkoja ja ne tuovat luonnon läheisyyden kerrostalojen asukkaille taajamiin, keskustoihin ja lähiöihin. 

Omakotitontit tulisi kaavoittaa sen kokoisiksi, että omakotiasumisen merkitys säilyy: jos omalla pihalla tulee tunne, että tarkkailee naapureita tahtomattaan tai joutuu tietämättään itse tarkkailtavaksi, enin osa oman pihan ideasta katoaa. Kotipiha ja puutarha ovat sijoitus, hyvin hoidettuna se jalostuu ja arvo kasvaa, puutarhassa on olemisen onnea.   

EViva

(EViva tarkoittaa ennaltaehkäisevää virikkeellistä vapaa-ajan toimintaohjelmaa Turussa. Nelivuotiskauden kustannukset yli viisi miljoonaa euroa (Aamuset 16. helmikuuta 2011).)

 

Suomalainen yhteisöllisyys

Me tavalliset suomalaiset emme intoudu tanssimaan spontaanisti, emme kysele turhia emmekä esiinny julkisesti; katselemme ja kuuntelemme kyllä mielellämme, mitä on tarjolla.

Me olemme mietiskelijöitä ja tarkkailijoita. Rentoudumme veden ääressä, nuotiotulilla ja saunassa. Olemme onnellisia, kun ympärillämme on pieni ryhmä toisia, jotka jakavat saman kokemuksen. Luonto puhuttelee meitä ja tarjoaa elämyksiä, jotka koemme syvällisesti.

Pienet pojat lumoutuvat nuotiolla – oksakarahkaa pitää tuikkia tuleen ja heitellä lastuja, niin pitää tehdä. Lumoavat asiat eivät katoa, vaikka ikäännymme.

Nuotiopiiri on sosiaalisen kanssakäymisen ja luovuuden alku ja kipinä. Muistamme partiotulet ja nuotiokahvit ja makkarat. Muistamme ihmiset ympärillämme ja kerrotut tarinat.

Onko mahdollista yhdistää nykyinen maailmanmeno ja alkukantainen tarve yhteisöllisyyteen?

Puhutaan kanakoppiyhteiskunnasta, missä ihmiset elävät sulkeutuneena omaan rauhaansa ja yksinäisyyteensä. Vaikka kaikki eivät tahdo.

Harvoilla ja väestön ikääntyessä yhä harvemmalla on varaa tai voimia ajaa kymmeniä, satoja kilometrejä mökeille veden ääreen ja takkatulille rentoutumaan ja voimaantumaan.

Aito kanssakäyminen syntyy itsestään, sitä ei voi käskeä tai ostaa, siihen pitää olla motiivi. Motiivi on luonnollinen tarve, elämys tai kokemus, jonka haluaa jakaa.

Entä jos

Entä jos rakennetussa ympäristössä, kaupungeissa ja lähiöissä, teollisuusalueilla ja liikekeskuksissa olisikin ammattilaisten rakentamia ja ylläpitämiä puutarhoja, joihin voi tulla nauttimaan kauneudesta ja rauhasta, niissä on mahdollisuus ruokkia lintuja, istua nuotiolla, kuunnella veden solinaa, niissä on erilaisia teemoja ja tapahtumia. Puutarhat eivät korvaa yleisiä puistoja, vaan ne tulevat niiden rinnalle, lähelle asukkaita ja niihin pääsee helposti – ihmiset, yhteisöt, ne, jotka haluavat lunastaa pääsyoikeuden.

Sininen hetki

Luonnon ilmeitä – vielä hetken jäljet näkyvät lumella.

Lumi katsuran oksilla tuo esiin niiden kauniit kaaret. Keväällä oksiin puhkeavat täydellisen sydämenmuotoiset lehdet ensin punertavina muuttuen sitten lämpimän vihreiksi. Kun lehdet syksyllä lakastuvat, ne tuoksuvat vanilijalle.

Miten, millaiseksi muodostuu lumihiutale, millaiseksi uusi päivä.

Suunnittelua vuosisatojen takaa

Puutarhoista on kuvia ja kirjoituksia vuosituhansien takaa, tämän päivän puutarhoissa kasvaa puita, jotka on istutettu satoja vuosia sitten; puutarhamyymälästä voimme ostaa puun taimen, joka on elävän fossiilin verso. Puutarhurimunkit varjelivat kaunista kasvia temppelin puutarhassa Kiinassa, sen lehdet muistuttivat jakaukselle kammattuja hiuksia – neidonhiuspuu (Gingo biloba) löydettiin elävänä vaikka sen luultiin jo hävinneen maapallon floorasta. 

Me Entti Oy:n suunnittelijat olemme mukana mielenkiintoisella matkalla maailman puutarhoihin. Oppaanamme on puutarhasuunnittelija David Stokes Englannista (hän opettaa suunnittelua puutarha-alan opiskelijoille Liviassa, Piikkiössä).

Olemme vierailleet Mesopotanian riippuvilla puutarhoilla, antiikin ajassa ja barokkipuutarhoissa. Viimeksi olimme Skotlannissa, jossa kasvaa kuvassa oleva puu: Crathes Castle Gardens syntyi sir James Burnett’n unelmasta.  

Kasveilla on kansanomaiset nimet kullakin kielellä, mutta Carl von Linnen luoma yhteinen kasviluokitus ja nimistö on yhteinen. Kun David mainitsee kasvin ’Tsuga canadensis’, mieliin syntyy kuva hemlokista, joka on muinoin kuulunut myös omaan kotoperäiseen kasvustoomme, mutta hävinnyt luonnon järjestelyissä.

Puutarhakulttuuri Iso-Britanniassa on pitkä ketju suunnitelmia ja toteutuksia, huolenpitoa ja parannuksia. On puutarhoja, jotka ovat kansallista omaisuutta ja puutarhoja, joita ylläpitää yhdistykset ja lukuisia yksityisiä puutarhoja, jotka ottavat vastaan vierailijoita. Ne ovat puutarhataidetta, ja niistä pääsee nauttimaan vastiketta vastaan.

Puutarhamatkailu on iso tulonlähde maille, mm. Japani, Englanti, Hollanti, joissa puutarhoilla on arvo, joka ymmärretään.

Tilaa vain ylöspäin

Kun rakennetussa ympäristössä huonokuntoinen tai sopimattomassa paikassa kasvava puu pitää kaataa, tilaa suoraan tyvestä poikki kaatoon on harvoin tarpeeksi: rakennukset, aidat, sähköjohdot, toiset puut ja muu kasvillisuus eivät saa vahingoittua. 

Tarvitaan ammattilainen, arboristi.

Homma sujuu, kun sen osaa.

Oh God – smashing!

Muutos on niin ihastuttava – uskomaton – oh God, ooh! Niin onnellinen voi olla pienestä pintaremontista ja kun hetki on ohi, se on siinä.

Elämä ja sen muodot muuttuvat jatkuvasti. Luonnossa ja puutarhassa voi aistia, miten muutos on aina uusi – kuoleman vastakohtana syntymä.

Pieni sipuli sisältää elämän, jonka voimasta puhkeaa uskomaton kauneus, hehkuvat värit – niin pian, kun routa sulaa ja maa tuoksuu – oh God.

Istutan puun varjon

Tänä vuonna istutettu puun taimi on kymmenen kasvukauden jälkeen nuori puu. Nuoruutta seuraavien vuosien aikana latvus levittäytyy laajemmaksi ja puun suojassa voi nauttia viilentävästä varjosta.

Istutan puun – tuleville sukupolville.

Kuten appivanhempani, ennen pitkää mekin luovumme omakotitalosta ja sen merkityksellisestä puutarhasta. Muutamme kerrostaloon, jossa lämmöstä, lumien luonneista ja hiekoituksista huolehtivat alan ammattilaiset ja joiden palveluista maksetaan vastiketta.

Olen puutarha-alan ammattilainen.

On todettu, että kohtuullisen lyhytkin oleskelu luonnossa ja puutarhassa alentaa verenpainetta, vähentää stressioireita; mieli ja keho rentoutuvat, voimat palautuvat.

Haluan, että puutarhan virkistävästä vaikutuksesta ei tarvitse luopua iän päivinäkään ja myös ihmisille, jotka eivät halua sitoutua kiinteistöihin, olisi mahdollisuus puutarhassa oleskeluun.

Puutarhalla en nyt tarkoita kukkalaatikoita ovien pielissä, yksinäistä penkkiä asfalttipihan reunalla tai yleistä puistoa: tarkoitan puutarhaa, joka on perustettu esteettisistä elämyksistä nauttimiseen, se itsessään on puutarhakulttuuria ja taidetta. Ja kuten taiteeseen, puutarhoihinkin voi sijoittaa, niihin voi lunastaa pääsyoikeuden, kaudeksi tai kerraksi – aina vapaaehtoisesti.

Pihastudio - © Entti Oy 2024 / Webdesign: Jaakko Pöntinen