Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Voro söi

Ei ole suu tuohesta sillä kelmillä, joka söi hartaasti odotetun kevään ensimmäiset kultasahramit.

Vorolle ei posliinihyasintit maistu ja siksi ne saavatkin rauhassa vallata lisää kasvutilaa – luonnossa niin vain on.

Jouluruusu on talvehtinut hyvin lumipeitteen alla ja nuppuja kantavat kukkavanat alkavat nousta lehtiruusukkeesta.

Suunnittelua, ihmettelyä ja odotusta.

 

Täällä taas

Miksi idän vanhassa kulttuurissa puutarhan hoitoa pidetään onnellisimman elämän lähteenä?  Kuoleminen ei ole elämän vastakohta, vaan syntymisen; elämällä ei ole vastakohtaa,  elämä jatkuu, mutta sen muodot muuttuvat kuihtumisesta uuteen kukoistukseen. Puutarhuri elää ymmärtäen muutoksen välttämättömyyden: luopumisessa on uuden alku.

Lumikello (Galanthus nivalis), jonka tieteellisen nimen ’nivalis’ tarkoittaa lumista ja niinpä se nouseekin lumipälvien läpi ensimmäisenä.

Kultasahrami (Crocus chrysanthus), kuvassa lajike ’E.P.Bowles’.

Kultasahrami ’Cream Beauty’.

Tähtisahrami (Crocus tommasinianus) viihtyy sahrameista parhaiten kohtalaisen varjoisassakin kasvupaikassa. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden alla se ehtii kukkia ja houkutella pölyttäviä hyönteisiä, jotka kukinnan kuihduttua etsivät mettä seuraavaksi hyötykasvien kukista.

Kevätsahrami (Crocus vernus) kukkii hieman myöhemmin kuin kulta- ja tähtisahramit. Kevätsahramista on jalostettu useita lajikkeita kuten kuvassa vielä nuppuinen ’Pickwick’.

Hyvää pääsiäistä, uuden alkua.