Hoito ja talvetus
Tervehdys! Tässä lupaamani ohjeet verenpisaran talvetukselle sekä neuvot kesäisen kukkaloiston takaamiseksi! Tiedoista kiitän Pirkko Anttila-Vuorta sekä hänen miestään Markkua. Mennään suoraan asiaan, edetään syksystä kesään talven kautta:
Elokuu: Kasveille ei enää anneta typpeä sisältäviä lannotteita: kanankakkaa, kastelulannoksia, kukkaravinteita yms. Syyslannoitus on syytä suorittaa joka vuosi, elokuun alku on hyvä aika sille.
Syys-lokakuu: Ennen ensipakkasia kasvit olisi siirrettävä viileään, mieluiten valoisaan tilaan. Kasvihuone sopii tarkoitukseen hyvin, mutta jos epäilee pakkasen hiippailevan puremaan kasveja, voi seuraksi laittaa lämmittimen pitämään lämpöasteet plussan puolella. Jos valoisaa tilaa ei löydy, sopii käyttöön myös autotalli. Olisi kuitenkin hyvä, että kasvi saisi edes hieman luonnonvaloa vielä ennen pimeään siirtoa. Kastele niin, että multa pysyy hieman nuoveana – ei märäksi asti!
Loka-marraskuu: Suorita kasveille syysleikkaus reilulla kädellä (verenpisaralla on uinuvia silmuja hurjat määrät jo täysin puutuneissa osissaankin. Niitä on monikymmenvuotiailla yksilöillä vielä jopa tyvihaaroissa!) Lehdet tippuvat talvetuksen aikana tai kasvia esille ottaessa keväällä. Leikkaa kaikki kukkivat versot pois, jätä vain lehteviä versoja. Voit myös harventaa lehteviä versoja – harvennus on kuitenkin edessä keväällä.
Marras-joulukuu: Nämä tehtyäsi voit siirtää kasvit pimeään. Verenpisarasi ovat turvassa: kasvit kestävät Pirkon kokemuksen mukaan erittäin hyvin tällaista talvetusta.
(Huom! On olemassa vaihtoehto, joka ei kasville ole optimaalinen, mutta joka toimii myös: Suorita syysleikkaus ennen ensimmäisiä pikkupakkasia. Siirrä sen jälkeen kasvit suoraan pimeään. Tämä on kasville melkoinen hätkähdys, mutta ne mitä luultavimmin kuitenkin selviävät loistamaan ensi kesänäkin!)
Hyvät olosuhteet talvetuksen aikana: 4 – 12 astetta lämpöä (mieluiten kuitenkin mahdollisimman tasainen), kostea ilma (ei välttämätöntä, mutta auttaa multaa olemaan kuivahtamatta kokonaan). Artikkelin kirjoittaja talvetti omat verenpisaransa kerrostaloyhtiön hillokellarissa, muutaman asteen lämpötilassa ja täysin kuivassa ilmassa – kastelin multaa noin kerran kuukaudessa. Hyvin selvisivät! Kastele niin, että multa pysyy juuri ja juuri kostean tuntuisena. 2-3 viikon kasteluväli on optimaalinen.
Tammikuu: Kasvit voivat ryhtyä jo puskemaan pienenpintä, valkoista kasvua. Kasvuunlähdön ajankohta vaihtelee vuosittain. Viikko sinne tai tänne ei merkitse tässä yhdeydessä mitään.
Helmikuu: Tässä vaiheessa verenpisarat puskevat jo pientä valkoista kasvua. Saattaa myös olla niin, että kasvu on jo viidenkin sentin mittaista.
Helmi-maaliskuu: Pirkko on hellinyt tässä vaiheessa kasvejaan tarjoamalla jo hieman valoa: heidän kellarissaan on kasvivalo, joka on suoraan talvehtivien fuchsioiden päällä. Tässä vaiheessa valoa on annettu 2-3 tuntia päivässä.
Maaliskuu: Kasvivaloa voi pitää päällä jo kokoaikaisesti. Maaliskuun loppupuolella voi kasvit nostaa talviuniltaan valoon, ei kuitenkaan suoraan ulos vaan vielä pakkasilta suojaan, mieluiten valoisaan. Porstuat ja kuistit ovat tässä erinomainen sijoituspaikka! Älä anna kevätauringon porottaa kokopäiväisesti suoraan kasveihin – jos ei ole vaihtoehtoa, tarkkaile kasvuunlähtöä. Kasvuston näyttäessä olevan nuupallaan, vaikka multa on sopivan kosteaa, koeta siirtää kasvit hieman vähemmän valoisaan kohtaan.
Maalis-huhtikuu: Multaa voit uusia kaivamalla vanhaa multaa ruukun sivuilta pois ja laittamalla uutta tilalle. Sekoita joukkoon samalla hieman mustaa multaa tai kanankakkaa taataksesi hyvän ravinteiden saannin koko kesän ajaksi. Jos kasvi tuntuu turhan raskaalta liikutella, voi ratkaisuna olla muovinen suojaruukku: se painaa vain pienen osan siitä, mitä savinen tai posliininen. Harvenna kasveja leikkaamalla tai sormilla nyppimällä uusia kasvustoja voimakkaasti. Jokaisesta oksanhaarasta ei tarvitse säästää kuin pari-muutama versoa kasvamaan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kasvia leikkaa, sen vähemmän se siitä lopulta vahingoittuu. Leikkaa myös syksyllä säästämäsi lehtiversot kahden tai kolmen silmun yläpuolelta poikki (eli lyhennä niitä reilusti). Voit myös lyhentää uutta kasvustoa samaan tapaan.
Huhtikuusta eteenpäin: Jos uudet versot kasvavat kovin tiheään, harvenna niitä. Kun pakkasista ei ole enää mitään uhkaa, voit siirtää kasvit ulos. Ole kuitenkin tarkkana, pienikin pakkanen voi tehdä turhaksi suuren määrän työtä. Jos epäröit, nosta kasvi ulos vasta toukokuussa.
- Kasvupaikka ja valoisuus: Fuchsia tykkää valosta, mutta ei suorasta auringon poltteesta. Se viihtyy erittäin hyvin vaikkapa jonkun suurilatvuksisen lehtipuun tyvellä. Voit myös istuttaa verenpisarasi maahan kesän ajaksi.
- Kastelu: Kuumalla säällä kerran päivässä runsas kastelu.
- Lannoitus: Kerran viikossa kastelulannos veden mukana.
- Maa: Tavallinen puutarhamulta käy hyvin niin istutusalustaksi kuin ruukkuunkin. Sekoita joukkoon mustaa multaa ravinteikkuuden lisäämiseksi.
- Huomioitavaa: Jos tuuli yltyy myräkäksi, saattaa olla hyvä siirtää kasvi suojaan vaikkapa talon tai piharakennuksen tuulensuojaiselle seinustalle. Tämä ei toki kätevästi onnistu, jos kasvi on istutettu maahan. Markulla on hyvä vinkki ruukussa olevan kasvin tukemiseksi ulkona: paina maahan (käytä vasaraa apuna) kolme tai neljä harjateräksen pätkää ja sijoita ruukku niiden keskelle. Tämä estää ruukkua kaatumasta tai kaatuessaankin pyörimästä tuulen mukana ties minne. Myös maahan istutetun verenpisaran voit tukea samantapaisesti: paina muutama kukkakeppi syvälle multaan niin, että kepit tukevat kasvia kaikilta puolin.
Näillä sitten mennäänkin elokuuhun asti, jolloin alkaa taas syyslannoittaminen ja sitä myöten talveen valmistautuminen!
Toivottavasti tästä ohjekimarasta on hyötyä sinulle, hyvä lukija – ainakin Pirkkoa ja Markkua nämä kasvit ovat ilahduttaneet jo vuosikymmenet.