Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Puutarhan äänimaisema, osa 3

Jutta Simonen hortonomi (AMK), FM

Entti Oy

Teksti ja kuvat

Kun pihalta on mahdollisuuksien mukaan eristetty melu, voi pihalle lisätä miellyttäviä ääniä. Miellyttäviksi ääniksi koetaan usein veden solina, pikkulintujen laulu, lehtien havina ja veden ropina lehdille. Lintujen laulua voi houkutella pihalle rehevällä puustolla ja lehtien havinaa syntyy erityisesti haavasta. Veden ropina korostuu kauniisti suurilehtisillä perennoilla kuten vuorenkilvillä, kuunliljoilla tai kilpiangervoilla ja veden solinan voi tuoda pihalle pienelläkin vesiaiheella. Vesiaiheiden kanssa kannattaa olla tarkka. Vesiaiheen toivotaan yleensä solisevan kauniisti, mutta monet vesiaiheet pitävät vähemmän miellyttävää lorinaa tai kohinaa.

äänimaisema3a

Kuva 3 Vesiaiheista osa kohisee, osa solisee

Pihan tai puutarhan äänimaisemaa voi kaunistaa kasvien ja vesiaiheiden lisäksi myös muilla elementeillä. Tuulikello sopii perinteiseen pihaan kun taas japanilaiseen puutarhaan voi tuoda shishi-odoshin eli kauriinkarkottajan, jossa on mukana sekä veden ääni että bambukepin rytmikäs kopsahdus. Suomalaiset leikkivälinevalmistajat ovat viime vuosina tehneet myös erilaisia äänellisiä leikkivälineitä puistoihin.

äänimaisema3b

Kuva 4 Penkin sijoittelu on äänimaiseman kannalta olennaista

Äänimaiseman suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon toimintojen sijoittelu. Jos puutarhassa on panostettu kauniisti solisevaan vesiaiheeseen, on sen vieressä hyvä olla penkki, jotta äänistä voi nauttia pidempäänkin. Leikkipaikkojen sijainto puistossa on hyvä laittaa erilleen rauhoittumiseen varatuista paikoista varsinkin jos niihin suunnitellaan interaktiivisia tai muuten äänellisiä leikkikaluja. Alueita voi rajata toisistaan luonnollisilla kasvillisuusalueilla ja kummuilla.

 

Lähteitä ja lisää aiheesta Theseuksessa olevasta opinnäytteestä Kaupunkipuiston äänimaisema.

 

 

Puutarhan äänimaisema, osa 1

Jutta Simonen, hortonomi (AMK), FM

Teksti ja kuva

Äänimaisemalla tarkoitetaan kuuloaistilla havaittavaa
maisemaa. Äänimaisemaa kuvaillessa ei voida välttyä melun ja hiljaisuuden käsitteiltä ja siksi nämä käsitteet on hyvä avata. Melulla ja hiljaisuudella ei viitata pelkästään äänen voimakkuuteen vaan myös äänen laatuun. Melu ei välttämättä olekaan siis pelkästään voimakasta ääntä vaan se voi olla myös muuten häiritsevää tai jopa terveydelle haitallista ääntä. Hiljaisuudella puolestaan viitataan monesti äänimaisemaan, jossa on vähän ihmisen aiheuttamia ääniä ja paljon luonnon ääniä. Periaatteessa kyse on siis äänimaiseman miellyttävyydestä ja terveellisyydestä.

Äänimaisema on ollut viime aikoina silloin tällöin esillä liittyen ympäristöterveyteen. Suurin osa suomalaisista asuu nykyään kaupungeissa, joissa erityisesti liikenteen äänet dominoivat äänimaisemaa. Tutkimusten mukaan suomalaisista viidesosa asuukin ohjearvot ylittävillä ympäristömelualueilla. Melu aiheuttaa ihmisille henkisiä ja ruumiillisia terveyshaittoja, mm. keskittymisongelmia, kuuloaistin heikkenemistä ja verenpaineen nousua. Melu ei ole enää edistyksen merkki. Hiljaisuudesta on tullut luksusta, josta ollaan valmiita myös maksamaan.

Oleskelu hiljaisilla luonnonalueilla vähentää melun terveyshaittoja hetkessä ja mitä lähempänä nämä hiljaiset viheralueet ovat asutusta, sitä useammin niillä tulee tutkitusti käytyä. Haasteena onkin miellyttävän äänimaiseman luominen kaupungissa oleviin pihoihin ja puistoihin.

luontoalueet äänimaisemassa

Kuva 1 Luonnonalueet lähellä keskustoja ovat ihmisille tärkeitä lepopaikkoja