Puutarhablogi kaikille - pihaunelmia, kasvitietoa ja puutarhanhoitoa!

Kesäkukkaketo viljelypalstalla.

Viime kesän tuulahdus

Kesäkukkaketo viljelypalstalla.
Kaikenlaisia kesäkukkia! Kylvimme vaimon kanssa sikinsokin kaiken maailman siemenia samaan, hieman kohotettuun penkkiin. Elokuussa oli tällaista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Moi!
Selailin kuvakansioitani ja löytyi hauskoja kesänmakuisia muistoja viljelypalstalta! Kasvamassa oli vadelmaa, kuukausimansikkaa, valko-, puna- ja mustaherukkaa, karviaista, salaattia, perunoita ja joitakin koristekasveja – pari ruusua ja pienoiskokoinen kesäkukkaniitty. Ainiin, viiniköynnökset Zilga ja Supaga meni maihin myös! Mitähän tämän vuoden kasvukausi paljastaakaan?

Kiinnittäkää huomiota helteisen auringon luomaan hehkuun… Voiko tuodella olla, että kesä on tuollainen? Talvella tuppaa unohtumaan. Sitten taas kesällä huokaillaan kun on niin hirmuisen kuuma ; )

 

Timjamin kukkainen verso.
Timjamii kukkii. Kaunista!
Vadelma'Maurin Makea'.
Vadelmasatoa Maurin Makeasta. Koko kasvukausi oli kuivuutta vastaan taistelua koppuraisella savipellolla. Onneksi palstallamme on vesipiste lähellä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viiniköynnökset Supaga ja Zilga.
Supaga ja Zilga. Nämä kasvoivat loistavasti! Vettä oli taasen kannettava kannukaupalla…
Pieni Siikli-peruna.
Pieninpieni pottu! Onneksi tämä ei jäänyt ainoaksi sadoksi… Lajike on Siikli.

 

 

 

 

 

 

 

 

Palstalle vuoden 2016 suunnitelma on: yksinkertaisuudella varmaan tulokseen. Aion myös hankkia työnnettävän kelaleikkurin – palstaviihtyvyyttä parantaa hurjasti siistinä pidetyt hoitokäytävät. Nurmetut käytävät pysyvät sateellakin kasassa, jopa savipellolla! Muista kalkitus…

Huippuhyvää kesänodotusta kaikille!

Hedelmät ja marjat satona suoraan syliin!

Hedelmät ja marjat odottavat viljelijäänsä.

Mehukkaat päärynät, herkulliset luumut, makeat persikat, runsas omenasato, ihanat mansikat, mahtavat pensasmustikat, maukkaat viinimarjat ja terveellinen tyrni. Tässä muutamia hyviä syitä perustaa marjoja ja hedelmiä tuottava hyötypuutarha tai pitää kunnossa vanhaa, olemassa olevaa satoa tuottavaa kasvillisuutta!

Mistä aloittaa hyötypuutarhan rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelu? Pohdi seuraavanlaisia asioita ennen kuin ryhdyt toimeen itse tai otat yhteyttä ammattilaiseen:

Mikä on tarpeen?
Onko puutarhani hoidon, uudistamisen tai rakentamisen tarpeessa?
Monia hoitoleikkauksia on hyvä tehdä keväällä, joitakin taas syksyllä. Koko kasvukausi sopii uuteen istuttamiseen ja koko sulan maan kausi uuden rakentamiseen.

Mitä haluan?
Olenko itse halukas kokeilemaan jotakin uutta? Miltähän se marjasinikuusaman marja maistuu… Tai herkkuluumu? Perhettä, lähipiiriä tai itseään on mukava ilahduttaa itse kasvattamallaan ravinnolla. Meille ihmisille lahjaksi suotu maan sato maistuu yleensä kaikille.

Tyrni.

Mistä voin luopua?
Puutarhassani on kyllä kaikenlaista, mutta onkohan siellä liikaakin? Jospa istuttaisin uutta vanhojen tilalle? Valoisuus on hyväksi suurimmalle osalle hedelmää tuottavia puutarhakasveja – toki jotkut lajit kaipaavat katvetta tai miltei varjoisaakin ollakseen satoisia. Ei ole mikään häpeä poistaa vanhaa kasvillisuutta uuden tieltä.

– Mistä haluaisin tietää lisää?
Milloin hoitoleikkaan omenapuun? Entäs päärynän tai luumun? Onko kasvupaikkojeni happamuus kasveille oikea? Entäs valoisuus tai kosteus?

Punaherukka.– Onko valitsemani tai olemassa oleva hyötypuutarhani paikka oikea?
Tulisiko joitakin kasviyksilöitä siirtää toisaalle tai muutettava pihan olosuhteita poistamalla tai istuttamalla kasvillisuutta pihallani?

– Kuinka paljon minulla on aikaa käytettävissäni hyötypuutarhani hoitoon?
Mitä voin tehdä itse ja missä on parasta hankkia ammattiapua? – siinä vasta pulma! Monista asioista voi selviytyä itse ja ystävien avulla moni projekti on mahdollinen, mutta joskus tietoa ja aikaa tarvitsee enemmän, kuin on helposti saatavissa. Silloin alalle opiskelleet ihmiset voivat auttaa.

Ota rohkeasti yhteyttä alan osaajiin. Panostuksesi hedelmiä korjaat vielä vuosia puutarhurin käynnin jälkeen!

Kevät jo kohta kolkuttelee…

Kertomus Keskimaasta, osa 4

Lievitystä kevätsyyhyyn

Kävin Puutarhamyymälässä ja siellä valmistauduttiin taimipihan avaamiseen eri tavalla kuin vuosiin; lunta lapioitiin ja kuormattiin kuutioittain siirrettäväksi joutomaille sulamaan. Kun lounainen ilmavirtaus tuo meillekin kevään, puutarhaunelmien toteuttaminen alkaa puutarhamyymälästä ja silloin pitää kaiken olla kohdallaan.

Tyhjin toimin ei nytkään tarvinnut palata kotiin, sillä mukana on ainekset neitsytperunoiden kasvatukseen: paperipusseja, siemenperunaa ja multaa.

Neitsytperunan synty (so. varhaisperunan kasvatus perinteikkäällä menetelmällä pussissa, ämpärissä tai vaikkapa sanomalehtikääreessä)

Siemenperunan lajike on Timo, siinä on aito juhannusperunan maku.

Paperipussit on avattu ja suu on käännetty niin, että pussi on aluksi puolikorkea, mutta sitä voidaan korottaa, kun idut työntyvät mullasta, kasvavat pituutta ja tarvitsevat lisää multaa.

Siemenperunoissa voisi olla muutaman millin idut näkyvissä, niiden ilmestymistä en jää odottelemaan, vaan peittelen kaikki kaksitoista perunaa pusseihinsa.

Aluksi vain liraukset vettä kullekin perunalle ja sitten odotellaan itämisen ihmettä.

Pihastudion hyötypuutarha Keskimaassa on vielä valtaisat lumikasat. Vanha kasvihuone siirretään paikalleen heti, kun syksyllä valmistettu pohja paljastuu lumesta ja routa sulaa.

Neitsytperunakasvusto siirretään huoneeseen ja sieltä pusseineen päivineen perunamaahan, kun yöpakkaset ovat ohi.

 

Kertomus Keskimaasta, osa kolme

Hyötytarhan tarina jatkuu.

Loppukesällä rakennettiin muuri tukemaan kellarin katolla olevaa maata. Muuri tulee olemaan toista metriä korkea aivan kellarin sisäänkäynnin vieressä, mutta madaltuu etääntyessään. Muuri kannattaa tukea betoniraudoin ja täyttää valureijät betonilla aina, kun muuri on yli 70 cm korkea.

Muurin viimeinen kerros ladotaan kansikivistä – niissä ei ole valureikiä.

Maakellari on saanut uuden, päärakennuksen sokkelin kanssa samaa materiaalia olevan julkisivupinnoitteen. Ja kuten tavallista, ulkovalot ja ovilistat puuttuvat vielä. 

Komposti sai häädön miespihalta ja juuri ennen pakkasia hankittu lämpökompostori talvehtii kellarin edessä.

Aine ei häviä muuttumatta…

… mm. lämpöenergiaksi.

Kertomus Keskimaasta, osa kaksi

Maakellarin katolla olevia maamassoja tukemaan tarvitaan muuri. Pohjatyö on tehty ns. kylmää muuria varten eli muuriin tulevat kivet ladotaan ilman muurauslaastia: maata on kaivettu neljänkymmenen sentin syvyydeltä, asetettu kaivannon pohjalle suodatinkangas, kankaan päälle on tuotu mursketta, jonka raekoko on 0-16 mm. Murske on tärytetty tiiviiksi ja sen päälle on levitetty kivituhkaa parin-kolmen sentin kerros, joka on myös tiivistetty veden avulla ja tasoitettu.

Muurin kokoamisessa tärkein on ensimmäinen kerros – se toteutetaan erityisen huolellisesti suoraan ja vatupassista on työssä suuri apu.

Kertomus Keskimaasta, osa yksi

Pihastudion puutarhassa on Ylämaa, Keskimaa ja Alamaa; Kuun puutarha, Auringon tarha ja zen-puutarha; Kivitarha, Kalliot, Veden puutarha, Hyötytarha ja vielä: Miespiha.

Puutarhat ovat olemassa vaikkakin suuressa muutoksessa ja enin osa vasta mielikuvia, haaveita ja suunnitelmia.

Miespiha tulee Ylämaahan, se alkaa autotallin edestä, jatkuu taakse ja sinne tulevat mm. autot, peräkärry, polttopuut ja komposti.

Keskimaahan tulee Hyötypuutarha, yrttitarha myös. Olemassa ovat pari omenapuuta, maakellari ja vanha kasvihuone.

Kuun Puutarha on eniten olemassa.

Tältä näyttää Hyötytarha tänään.

Kasvihuoneessa kasvavien kasvien kastelua varten asennetaan säiliö, johon kerätään sadevettä asuinrakennuksen hulevesijärjestelmästä.

Suuri, sukelluspalloa muistuttava tankki tuo mieleen kapteeni Nemon, joka kohta nousee aukosta kiikaroimaan. Tankissa on kuitenkin vain uppopumppu.

Toivon, että voin pian julkaista kertomuksen Keskimaasta, osa kaksi.